Tasa-arvo ja demokratia digitaalisella aikakaudella: Miten EU voi torjua tehokkaammin verkon naisvihaa?

Naistenpäivän varaslähdön avasi Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Mira Nieminen, joka muistutti puheenvuorossaan, että verkossa tapahtuva naisviha ei ole marginaalinen ilmiö. Se on usein systemaattista toimintaa ja kohdistuu myös ihan tavallisiin naisiin ja tyttöihin. Turvallisuus on tasa-arvokysymys ja demokraattinen elinehto. Sananvapauskaan ei ole todellista, jos sen käyttäminen edellyttää kohtuuttoman paksua nahkaa. Digiympäristö onkin nyt yksi keskeisistä tasa-arvon areenoista. Turvallinen yhteiskunta ei synny sattumalta, vaan se rakennetaan yhdessä, Nieminen painotti.

Sometohtori ja Someturvan toimitusjohtaja Suvi Uski alusti yleisölle somen algoritmeistä tasa-arvon muovaajina. Yhteiskunta ei ole pysynyt mukana somen ja tekoälyn kehityksessä. Todellisuutemme rakentuu yhä vahvemmin somen kautta ja algoritmit ovat pitkälti tämänhetkisen pahimmillaan toksisen tasa-arvokäsityksen taustalla. Miten koukuttavat ja epäeettiset algoritmit ja alustat sitten saadaan hallintaan? Alustoille kyse ei ole teknologiasta vaan valinnoista, Uski korosti.

Samalla kun naisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt, on ilmiö myös monimutkaistunut ja naisvastainen puheretoriikka arkipäiväistynyt ja valunut verkosta yleisempään käyttöön. Yksilötasolla häirintä ja verkkoväkivalta usein hyvin kokonaisvaltainen ja lamauttava kokemus. Se vaikuttaa myös mahdollisuuksiin hakeutua turvallisesti julkisiin tehtäviin, pohti etkojen paneelikeskustelussa Rikosuhripäivystyksen asiantuntija Outi Rantamäki.

EU:lla on tasa-arvolainsäädäntöä paljon. Mikä siinä on hyvää ja toimivaa? Periaatteet toimivat ja lainsäädäntö on aika kattava. EU:lla on myös toimintasuunnitelma verkkoväkivallan torjumiseksi. Suostumuskysymyksen ohella uupuu kuitenkin rakenteellisen väkivallan huomioiminen. Sääntely on tarpeen, mutta se on hidas tie. Tarvitaan siis oikotie, alustojen yleisvastuu, tehokkaampia keinoja ja nopeampia ja kovempia sakkoja, tuumasi pitkän linjan meppi Sirpa Pietikäinen.

Algoritmeista ja niiden näkymättömästä vallasta puhutaan paljon. Voidaanko ne kieltää tai saada näkyviin? Alustoilla ja sovelluksilla on miljardeja käyttäjiä, joiden tietoa kootaan ja syötetään käyttäytymismallille. Yhtä lailla kuin manipuloimista voidaan testata, voidaan se myös poistaa. Alustojen keskinäinen kilpailu on kuitenkin niin kovaa, että yksikään ei lähde tiukentamaan pelisääntöjä itsekseen. Siksi manipuloivat algoritmit on vain kiellettävä, Uski totesi. Pietikäinen vertasi tilannetta finanssikriisistä seuranneeseen luottoluokituslaitosten sääntelyyn. Tekoälyn pitäisi senkin olla avattavissa.

Entä yhteiskuntiemme riippuvuus digijäteistä ja myös maista, joiden demokratiakehitys huolestuttaa? Miten voisimme tukea, rohkaista eurooppalaisten ja eettisempien vaihtoehtojen kehittämistä?

Somen ikärajat ovat ensiapu, mutta pidemmän päälle lainsäädännön pitäisi olla globaalia. Eurooppalaisen tekoälyn kehittämiseen laitetaan valtavasti rahaa. Tuloksena saattaa tosin syntyä paitsi vähemmän koukuttavaa, myös tylsempää somea, Pietikäinen totesi. Me suomalaiset olemme teknologiakansaa, ja meidän pitäisi miettiä miten kehitämme parempaa teknologiaa. Teknologian rakentaminen ei ole vaikeaa, suvereniteettikysymyksiin kaivataan nyt vain parempaa itsetuntoa. Vaikka eurooppalainen vaihtoehto ei olisi täydellinen tai täysin eurooppalainen, se on alku, Uski jatkoi. Myös asenneilmasto on nyt sellainen, että yhdysvaltalaisista teknologiajäteistä on helpompi pyrkiä irtautumaan, Rantamäki arvioi.

Tilaisuuden järjestivät Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto. Sen juonsi Nytkis ry:n vt. pääsihteeri Taru Anttonen.

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää!