Eurooppa-foorumissa juhlistettiin Suomen 30-vuotista EU-jäsenyyttä
Suomen EU-jäsenyyden merkkivuotta juhlistettiin elokuun lopulla Turussa, jonne Eurooppa-foorumi kokosi jo kahdeksatta kertaa päättäjiä, asiantuntijoita ja kansalaisia keskustelemaan muun muassa turvallisuudesta, EU:n kilpailukyvystä ja Euroopan tulevaisuuden suunnasta.
Suomen päässä jo perinteisen EU-politiikan syysavauksen teemana oli tällä kertaa Maailma muuttuu – miten Eurooppa vastaa? Turun Eurooppa-foorumi kokosi kahdeksatta kertaa päättäjiä, asiantuntijoita ja kansalaisia keskustelemaan muun muassa turvallisuudesta, EU:n kilpailukyvystä ja rahoituksesta sekä Euroopan tulevaisuuden suunnasta. Samalla juhlistettiin Suomen EU-jäsenyyden merkkivuotta ja palattiin myös Suomen lännettymisen etappeihin.
Lähivuosien haasteita ja etenkin EU:n rahoitusta niihin vastaamiseksi pohdittiin myös Euroopan parlamentin Suomen-toimiston ja Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämässä keskustelussa torstaina 28.8. Turun teatterin päänäyttämöllä. Aiheesta Millaisen monivuotisen budjetin EU tarvitsee? keskustelivat Euroopan parlamentin jäsenet Elsi Katainen (Renew, kesk.) ja Jussi Saramo (The Left, vas.) sekä komission Suomen-edustuston talouspoliittinen neuvonantaja Mikko Vähä-Sipilä. Keskustelun juonsi komission edustuston päällikkö Maria Blässar.
EU-komissio antoi heinäkuussa ehdotuksensa EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi (2028–2034). Toukokuussa hyväksymässään päätöslauselmassa parlamentti peräänkuulutti nykyistä kunnianhimoisempaa ja joustavampaa monivuotista EU-budjettia.
Euroopan turvallisuus ja kilpailukyky nousivat Eurooppa-foorumin budjettikeskustelun keskeisiksi teemoiksi. EU on turvaa tuottava yhteisö ja ihmiset ymmärtävät, että turvallisuuteen panostetaan, Elsi Katainen arvioi. Samalla myös budjetin tulopuolen pitää olla kunnossa. Jäsenmaiden maksuosuuksien korottamisen ohella on valmisteltava ns. uusia omia varoja. Näistä mepit nostivat esille aiemmin kaavaillun digiveron. Sektorit, joita jäsenmaat eivät voi verottaa, täytyy hoitaa EU:n toimesta, Jussi Saramo totesi, viitaten lisäksi Yhdysvaltain irtautumiseen suuryritysten verotushankkeesta.
Entä miten EU:n rahankäyttö näkyy suomalaisten arjessa? EU:n ei tarvitse tai kuulukaan näkyä kaikessa, vaan sen pitäisi keskittyä ns. isoon kuvaan. Tästä ilmastonmuutoksen torjunta on hyvä esimerkki, mepit tuumasivat. Kansalaisten arjessa EU näkyy sisämarkkinoiden vapauksina ja etenkin liikkuvuuden helpottajana, yrityksille EU voi tuottaa ennakoitavuutta ja vakautta ja toki osarahoitusta, muistutti komission Mikko Vähä-Sipilä.
Eurooppa-foorumissa paneuduttiin EU:n monivuotiseen budjetointiin. Kuva Linda Svarfvar
Euroopan parlamentin jäseniä oli mukana myös muissa Eurooppa-foorumin keskusteluissa, jotka järjestettiin yhteistyössä parlamentin toimiston kanssa. Torstaina 28.8. klo 15.30–16.45 kaupunkien ja meppien yhteisessä keskustelussa puhuttiin kaupungeista Euroopan tulevaisuuden suunnannäyttäjinä. Paneelikeskusteluun osallistuivat mepeistä Aura Salla (EPP, kok.), Anna-Maja Henriksson (Renew, RKP) ja Li Andersson (The Left, vas.). Kuutoskaupunkeja edustivat Tampereen apulaispormestari Anne-Mari Jussila, Turun pormestari Piia Elo, Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen sekä Helsingin apulaispormestari Johanna Laisaari. Keskustelun moderaattorina toimi EU-erityisasiantuntija Eero Säynäjäkangas.
Keskustelut ja ohjelmatiedot Eurooppa-foorumin verkkosivuilla. Turun teatterin päänäyttämön keskustelut ovat katsottavissa Yle Areenassa kuukauden ajan.
