Alle puoli vuotta EU-vaaleihin - vaaliaiheinen paneelikeskustelu Eurooppasalissa

Panelistit keskustelivat tulevista EU-vaaleista sekä nykyisen kauden saavutuksista. 

Alle puoli vuotta EU-vaaleihin

Euroopan parlamentin seuraavat vaalit ovat jo kulman takana. 370 miljoonaa eurooppalaista valitsee itselleen uudet edustajat parlamenttiin 6.–9. kesäkuuta. EU-vaalien kokoon nähden äänestysaktiivisuus on kuitenkin jäsenmaissa usein muita vaaleja heikompaa. Suomessa trendi on sama. Vuoden 2019 EU-vaaleissa äänioikeutetuista suomalaisista vain 40,8 prosenttia käytti äänioikeuttaan*. Vuoden 2014 vaaleissa lukema oli vieläkin pienempi 39,1 prosenttia*. Miten eurooppalaiset äänestävät kesällä? Entä mitä vaaleissa on pelissä, ja mitä voimme odottaa parlamentin ja komission seuraavilta kausilta?

Voit katsoa koko keskustelun YouTube-kanavallamme.

Mitä vaaleissa on pelissä?

Kaikki panelistit korostivat tulevien vaalien määrittävän Euroopan suunnan. Sirpa Pietikäisen (EPP, kok.) mukaan maailmantilanne ja viimeaikaiset poliittiset trendit, kuten populismin nousu, ilmastodenialismi ja euroskeptisyys voivat pahimmillaan uhata koko EU:n toimintakykyä. Vaaleissa on Pietikäisen mukaan kysymys demokratian ja EU-tason yhteistyön turvaamisesta. Nykyisen parlamentin aikana maailmassa on tapahtunut paljon – meppien on pitänyt etsiä ratkaisuja niin globaaliin pandemiaan kuin sotaan Euroopan mantereella.

Elsi Katainen (Renew, kesk.) näkee koko maailmanjärjestyksen olevan muutoksessa ja siten pakottavan EU:n määrittelemään itsensä uudestaan. Ville Niinistö (Greens, vihr.) toivookin tilanteen herättelevän ihmisiä ymmärtämään EU:n tekemän työn merkitystä. Uusimman Eurobarometrin mukaan eurooppalaiset toivovat EU:n priorisoivan demokratian, ihmisoikeuksien, sananvapauden ja oikeusvaltioperiaatteiden turvaamista. Suomalaiset nostivat kyselytutkimuksen kärkeen EU:n puolustuksen ja turvallisuuden. Epävarmoina aikoina EU-tason yhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Myös Katainen uskoo vihreän siirtymän ja turvallisuuspoliittisen tilanteen korostaneen tarvetta EU-tason yhtenäisyydelle. Eero Heinäluoma (S&D, sd.) muistuttaa vaalituloksen konkreettisesta vaikutuksesta EU:n toimintaan ja päätöksentekoon. Vuoden 2019 vaalien aikainen ilmastohuoli kanavoitui EU:n kunnianhimoisiin vihreän siirtymän tavoitteisiin. Kansalaisten ääni siis kuuluu.

Poliittisten mannerlaattojen liikkuminen

Professori Johanna Kantola arvioi, että tulevat vaalit saattavat muuttaa parlamentin poliittisten ryhmien välisiä valtasuhteita. EU-kriittiset ryhmät ECR ja ID haastoivat kahden suurimman ryhmän EPP:n ja S&D:n asemaa jo viime vaaleissa. Vaikka Kantolan mukaan ECR:n ja ID:n vaikutusvalta oli vaalikauden alkupuolella vielä suhteellisen pientä, ryhmät ovat sittemmin aktivoituneet. Kantola uskoo myös, että valta-asemien muutos saattaa vaikuttaa muiden ryhmien politiikan sisältöihin, kannustaen näitä lähentämään linjojaan oikeistosiiven kanssa. 

Kataisen mukaan erityisesti EPP:ssä on nähtävissä vaaliasetelmiin siirtymistä. Pietikäinen tunnistaa ryhmänsä sisäiset paineet. Pietikäinen kuvaa EPP:n ja S&D:n pitkäaikaista yhteistyötä ajoittain vaikeaksi, mutta aina eteenpäin vieväksi. Muutokset valta-asetelmissa saattaisivat johtaa tempoilevaan EU-politiikkaan, jolloin ryhmien yhteistyö voi muuttua entistä vaikeammaksi. Heinäluoman mukaan laitaoikeiston vaikutusvalta on ollut heikkoa osittain ryhmien sisäisten erimielisyyksien takia.

Onko EU:n vihreälle siirtymälle nähtävissä jatkoa?

Nykyinen parlamentti ja komissio ovat ajaneet EU:ssa kunnianhimoisia ilmastotoimia. Niinistö muistuttaa tämän olevan suoraa seurausta vuoden 2019 vaalituloksesta, jolloin ilmastoteemojen suosio kasvatti muun muassa vihreiden kannatusta. Paneelissa keskusteltiin EU:n Green Dealin eli vihreän kehityksen ohjelman jatkosta ensi vaalikaudella. Kaikki paneelin mepit korostivat ilmastotoimien tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Heinäluoma esitti huolen siitä, että seuraavalla vaalikaudella ilmastotoimissa saatetaan peruuttaa tai pysähtyä kokonaan. Niinistön mukaan ympäristöpolitiikan kannalta on todella vaarallista, jos parlamentin poliittiset ryhmät eivät kykene yhteistyöhön. Aihe nousi uudelleen esille panelistien keskustellessa komission tulevasta puheenjohtajasta. Nykyinen puheenjohtaja Ursula von der Leyen (EPP) on ollut merkittävässä roolissa vihreän siirtymän edistämisessä. Pietikäinen sanoo saksalaisen von der Leyenin uudelleenvalinnan olevan jopa välttämätöntä EU:n tulevaisuuden ja ilmastopolitiikan kannalta.

Vaalien merkitys Ukrainan tuelle

Venäjän jo kaksi vuotta kestänyt hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut merkittävästi sekä EU:n työhön että siihen kohdistuviin odotuksiin. Suomessa vallitsee laaja konsensus Ukrainan tuen puolesta ja Venäjän muodostamasta turvallisuusuhasta. Myös EU:n linja on ollut tällä kaudella selvä, vaikka Ukrainan tukipaketeista on pitänyt käydä koviakin neuvotteluja. Ukraina nimettiin tällä kaudella myös virallisesti EU:n jäsenmaaehdokkaaksi. Voit lukea lisää ja nähdä aikajanan EU:n tuesta Ukrainalle täällä.

Voivatko tulevat vaalit vaikuttaa nykyiseen linjaan? Professori Kantola uskoo, että kuten EU:n vihreä siirtymä, myös Ukrainalle suunnattu tuki tulee aiheuttamaan vastareaktioita. Heinäluoma muistuttaa, että suhtautuminen Ukrainaan ja Venäjään ei ole läheskään yhtä yksiselitteistä Suomen ulkopuolella. Hän nostaa esille Unkarin, joka on vastustanut Ukrainan tukipaketteja jäsenmaista eniten. Unkarin olisi tarkoitus nousta EU-neuvoston puheenjohtajaksi heti vaalien jälkeen heinäkuussa. Mepit näkevät mahdollisena, että Unkari käyttäisi asemaansa hyväkseen vaikeuttaakseen EU:n työskentelyä ja Ukrainan tukemista.

Pietikäisen mukaan Ukrainan tuessa on kyse laajemminkin Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Näin asian näkee myös Niinistö, jonka mukaan Putin on pysäytettävä nyt, jotta Venäjästä ei muodostu pysyvää uhkaa Euroopalle. Myös Katainen näkee ulko- ja turvallisuuspolitiikan merkityksen kasvaneen EU:n politiikassa. Katainen huomauttaa tämän näkyvän konkreettisesti tammikuussa EU-neuvoston puheenjohtajana aloittaneen Belgian kauden tavoitteissa ja painopisteissä. Belgian puheenjohtajuusohjelmassa on lueteltu useampi turvallisuuspoliittinen prioriteetti, muun muassa Venäjän 13. pakotepakettiin ja Ukrainan tukeen liittyen.

Yhdysvallat ja TikTok

Paneelissa kysyttiin tulisiko EU:n olla huolissaan Yhdysvaltojen presidentivaaleista ja Trumpin mahdollisesta uudelleenvalinnasta. Katainen näkee tilanteen uhkana juurikin Ukrainan tulevaisuuden ja puolustuksen osalta. Euroopan tulisi hänen mukaansa varautua muutokseen. Panelisteilta kysyttiin myös TikTokin kieltämisestä. Katainen uskoo, että parlamentin nykyiset rajoitteet riittävät. Mepit saavat käyttää TikTokia vain omalla erillisellä laitteella. Niinistö, Pietikäinen ja Heinäluoma toivoivat vastauksissaan tiukempaa lainsäädäntöä. Pietikäisen mukaan TikTokin kielto johtaisi vain uusien vastaavien sovellusten nousuun. Erillisiä ja yksittäisiä kieltoja ei tarvitsisi tehdä, jos lainsäädäntö on itsessään tarpeeksi vahvaa.

Miksi äänestää?

Paneelikeskustelussa tuli selvästi ilmi tulevien EU-vaalien merkitys. Kesäkuun 2024 vaalit ovat suuret monellakin tavalla. Ne käydään 27 EU-maassa ja noin 370 miljoonalla eurooppalaisella on mahdollisuus käyttää ääntään. Tällä kertaa myös meppien määrä nousee 705:stä edustajasta 720:een. Tämä tarkoittaa, että muun muassa Suomi saa yhden lisäpaikan eli yhteensä 15 edustajaa. Kuten panelistit kertoivat, vaalituloksilla on hyvin selkeä ja suora vaikutus EU:n toimintaan ja suuriinkin poliittisiin linjoihin. Silti vain alle puolet äänioikeutetuista käyttää ääntään. Voit lukea lisää vaaleista ja tilata äänestysmuistutuksen EU-vaalisivuillamme.

*Prosenttiosuuteen on laskettu myös ulkomailla äänestäneet. Suomessa äänestäneiden prosenttiosuus oli vuonna 2019 42,7 ja vuonna 2014 40,9.

Teksti: Ellen Mäkelä