Parlamentin viikko 12/25: Valiokuntien kokouksia Brysselissä
Mepit kokoontuvat tällä viikolla Brysselissä valiokunnissa, joiden asialistalla ovat muun muassa EU:n turvallisuus ja varautuminen.
Mepit kokoontuvat tällä viikolla Brysselissä valiokunnissa, joiden asialistalla ovat muun muassa EU:n turvallisuus ja varautuminen. Mepit kuulevat keskiviikkona teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaavaa komissaari Henna Virkkusta sekä presidentti Sauli Niinistöä tämän varautumisraportista. Mepit käyvät myös rahapoliittista vuoropuhelua Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarden kanssa ja keskustelevat syyttäjänviraston johtaja Laura Kövesin kanssa EU:n varoihin kohdistuvien petosten torjunnasta. Esillä on myös kolmansien maiden kansalaisista koostuvan EU:n osaajareservin perustaminen.
Parlamentin vuoden 2025 kalenteriin sisältyy 12 nelipäiväistä täysistuntoa Strasbourgissa ja kaksipäiväisiä täysistuntoja Brysselissä. Valiokuntien, valtuuskuntien sekä poliittisten ryhmien kokouksiin on varattu vuoden mittaan keskimäärin kaksi viikkoa kuukaudessa. Osa viikoista on varattu parlamentin jäsenten vaalipiirityöhön ja sidosryhmien tapaamiseen kotimaassa. Kunkin valiokunnan sivuilta löytyy lisätietoa niiden työstä.
Parlamentissa vireillä
EU:n turvallisuus ja varautuminen. Turvallisuus ja puolustuspolitiikan valiokunnan (SEDE) ja Eurooppalaista demokratian kilpeä käsittelevän erityisvaliokunnan (EUDS) jäsenet kuulevat keskiviikkona iltapäivällä teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaavaa komissaari Henna Virkkusta. Mepit keskustelevat keskiviikkoaamuna myös presidentti Sauli Niinistön kanssa hänen tuoreesta raportistaan Euroopan siviili- ja sotilasvalmiuden vahvistamisesta. Lisätietoa. Kokousasiakirjat (tulossa)
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Lagarde. Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) keskustelee torstaina EKP:n pääjohtaja Christine Lagarden kanssa. Meppien asialistalla rahapoliittisessa vuoropuhelussa tulevat todennäköisesti olemaan kysymykset liittyen muun muassa Yhdysvaltojen siirtymisestä protektionismiin ja sen vaikutuksista euroalueeseen sekä viimeaikaiset päätökset laskea korkoja. Lisätietoa (englanniksi), kokousasiakirjat
EU:n vastaus Yhdysvaltain kauppapolitiikkaan. Kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) mepit keskustelevat torstaina kauppapolitiikasta ja taloudellisesta turvallisuudesta vastaavan komissaarin Maroš Šefčovičin kanssa EU:n kauppapoliittisten vastatoimien mahdollisista seurauksista vastauksena Yhdysvaltojen EU:lle asettamille teräksen ja alumiinin tuontitulleille. Samalla äänestetään parlamentin taloudellisesta tuesta Jordanialle sekä Egyptille. Kokousasiakirjat
Kansainvälinen oikeus. Kansainvälisen rikostuomioistuimen presidentti Tomoko Akane keskustelee 19. maaliskuuta parlamentin ihmisoikeus- ja oikeudellisten asioiden valiokuntien (DROI ja JURI) meppien kanssa. Tilaisuuden ytimessä on kansainvälisen rikosoikeusarkkitehtuurin kehitys muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä. Euroopan parlamentti tukee Kansainvälisen rikostuomioistuimen asemaa puolueettomana ja riippumattomana monenkeskisenä toimielimenä. Lisätietoa (eng.), kokousasiakirjat
EU:n vuoden 2026 budjetti. Budjettivaliokunnan (BUDG) jäsenet äänestävät vuoden 2026 talousarvion pääesittelijän Andrzej Halickin laatimasta mietinnöstä, joka käsittelee EU-budjetin valmistelun suuntaviivoja. Esittelijän tavoitteena on rakentaa tulevalle vuodelle budjetti, joka muun muassa edistäisi Euroopan kestävyyttä ja kriisivalmiutta. Lisätietoa (eng.)
Naisten oikeudet ja YK. Naisten oikeuksien ja tasa-arvovaliokunnan (FEMM) mepit osallistuvat 17.–21. maaliskuuta YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan kokoukseen New Yorkissa. Kokouksessa keskitytään tänä vuonna Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman täytäntöönpanon sekä yleiskokouksen 23. erityisistunnon tulosten arviointiin. Mepit järjestävät lisäksi valiokunnan puheenjohtaja Lina Gálvezin johdolla tilaisuuden “30 vuoden näkemys Pekingistä”. Lisäksi he tapaavat YK-elinten, kansalaisyhteiskunnan ja EU:n YK-valtuuskunnan edustajia. Lisätietoa (eng.)
Maahanmuutto / Osaajareservi ja viisumit. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) äänestää keskiviikkona osaajareservin perustamisesta, jonka avulla EU:n jäsenvaltiot voisivat paikata paikallista työvoimapulaa kolmansien maiden kansalaisilla. Samalla äänestetään aloitteesta, jolla pyritään päivittämään kolmansien maiden kanssa tehtyjen viisumivapautta koskevien sopimusten peruuttamiseen vaadittuja kriteereitä. Se mahdollistaisi myös tilapäisen viisumipakon käytön potentiaalisten väärinkäytösten ja hybridiuhkien torjunnassa. Kokousasiakirjat
Euroopan syyttäjänviraston johtaja Kövesi. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) ja talousarvion valvontavaliokunta (CONT) keskustelevat keskiviikkona Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) johtaja Laura Kövesin kanssa syyttäjänviraston toimintakertomuksesta vuodelta 2024. Vuonna 2021 toimintansa aloittaneen EPPO:n tehtävänä on torjua EU:n varoihin kohdistuvia petoksia. Vuoden 2024 loppuun mennessä virastolla oli käynnissä 2 666 tutkintaa, joiden kokonaisvahingoiksi arvioitiin yli 24,8 miljardia euroa. Kokousasiakirjat
Puhemiehen agenda. Parlamentin puhemies Roberta Metsola tapaa maanantaina Ison-Britannian EU-suhteista vastaavan ministerin Nick Thomas-Symondsin. Tiistaina Metsola tapaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan António Costan ja keskiviikkona YK:n pääsihteeri António Guterresin. Puhemies osallistuu torstaina EU-johtajien Eurooppa-neuvoston kokoukseen. Puhemiehen verkkosivut
Viime viikolla parlamentissa
Mepit kokoontuivat viime viikolla Strasbourgissa vuoden kolmanteen täysistuntoon. 10.–13. maaliskuuta pidetyn täysistunnon asialistalla olivat muun muassa keskustelut Euroopan puolustuksesta ja Venäjältä jäädytettyjen varojen käyttämisestä Ukrainan tukemisessa. Mepit äänestivät kannanotosta, jossa kehotetaan EU:ta jatkamaan vankkaa tukeaan Ukrainalle. Mepit keskustelivat myös EU:n tulevasta palautuspolitiikasta ja linjasivat talous-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikan painopisteitä. Esillä olivat myös komission ehdotukset puhtaan teollisuuden ohjelmaksi, kohtuuhintaisen energian saatavuudesta ja autoteollisuuden kilpailukyvyn vahvistamisesta.
EU:n on edistettävä vahvoja turvatakuita Ukrainalle. Parlamentti keskusteli tiistaina 6.3. pidetyn, Euroopan puolustusta ja Ukrainaa käsitelleen Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen lopputuloksista. Mepit hyväksyivät keskiviikkona päätöslauselman Euroopan Ukraina-tuesta. Päätöslauselmassa painotetaan, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat nyt Ukrainan ensisijaisia strategisia liittolaisia ja niiden tulee lisätä tuntuvasti apuaan Ukrainalle. EU:n on myös edistettävä vahvoja turvatakuita Ukrainalle Venäjän tulevien hyökkäysten estämiseksi. Parlamentti painottaa Ukrainan oikeutta kieltäytyä hätiköidyistä turvallisuuttaan heikentävistä sopimuksista. Venäjän aloitettua laittoman hyökkäyksensä Ukrainaan EU ja sen jäsenmaat ovat tukeneet Ukrainaa rahallisesti 135 miljardilla eurolla, josta 47,5 miljardia euroa on kohdistettu maan asevoimille. Tiedote
EU:n on vahvistettava omaa turvallisuuttaan. Euroopan puolustus on käännekohdassa, parlamentti toteaa keskiviikkona hyväksymässään päätöslauselmassa. Se penää EU:lta nopeaa toimintaa Euroopan turvallisuuden takaamiseksi ja odottaa 19. maaliskuuta julkaistavalta puolustuksen valkoiselta kirjalta konkreettisia ja “uraauurtavia” toimia Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi. Mepit korostavat EU:n ja Naton välistä kumppanuutta, mutta kehottavat myös kehittämään täysin toimintakykyisen Naton eurooppalaisen pilarin. Jäsenvaltioiden yhteishankintoja puolustustarvikkeissa pitää lisätä merkittävästi ja Euroopan puolustusta koskevaa päätöksentekoa yksinkertaistaa, mepit painottavat. Parlamentti varoittaa, että ilman suuria investointeja Euroopan turvallisuus- ja puolustustavoitteet eivät toteudu. Mepit kiittelivät komission puheenjohtajan 4.3. tekemää ReArm Europe -esitystä ja ennakoivat 20.–21.3. pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta. Tiedote
EU:n kilpailukyky ja sosiaaliset standardit. Mepit hyväksyivät keskiviikkona kaksi päätöslauselmaa jäsenmaiden talous- ja sosiaalipolitiikan yhteensovittamisesta. Talouspolitiikan koordinoinnin päätöslauselmassa mepit korostivat tarvetta lisätä julkisia ja yksityisiä investointeja kilpailukyvyn parantamiseksi sekä julkisen talouden vakauttamiseksi. EU:n talouden ohjausjärjestelmän toteutusta tarkasteltiin ensimmäistä kertaa sitten sen uudistuksen vuonna 2024. Työllisyyden ja sosiaalisten painopisteiden päätöslauselmassa mepit korostivat yritysten hallinnollisen taakan keventämisen tärkeyttä, samalla kun turvataan työ- ja sosiaalistandardit. Mepit arvioivat keskiviikkona myös komission tuoretta ehdotusta osaamisunionista. Tiedote (eng.)
EU:n tuleva palautuspolitiikka. Mepit keskustelivat tiistaina sisäasioista ja maahanmuutosta vastaavan komissaari Magnus Brunnerin kanssa muutoksista EU:n lakeihin, jotka koskettavat laittomasti EU:ssa oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia. Euroopan komissio julkisti tiistaina ehdotuksensa yhteisen EU:n palauttamisjärjestelmän perustamisesta. Sen on määrä nopeuttaa, yksinkertaistaa ja tehostaa palauttamismenettelyjä koko EU:ssa. Täysistunnossa keskusteltiin kolmansien maiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, kuten palautuskeskusten perustamisesta kolmansiin maihin. Lisää palautuspolitiikasta (eng.)
Kansainvälinen naistenpäivä. Parlamentti juhlisti tiistaina kansainvälistä naistenpäivää. Täysistunnossa puhui neljä naista, jotka taistelevat kaikki vapauden ja rauhan puolesta kotimaassaan: demokraattisten voimien johtaja Svjatlana Tsihanouskaja ja Palina Sharenda-Panasiuk Valko-Venäjältä sekä Lenje Umerova ja Tata Kepler Ukrainasta. Tsihanouskaja korosti, että Valko-Venäjän naisille kansainvälinen naistenpäivä ei suinkaan ollut juhlimista vaan kamppailua rauhan, oikeuden ja demokratian puolesta. Kepler puolestaan huomautti, että Ukrainan turvallisuuden ja puolustuksen parissa palvelee paraikaa yli 130 000 naista. Mepit ja neuvoston sekä komission edustajat keskustelivat iltapäivästä myös komission naisten oikeuksien edistämissuunnitelmasta. Tiedote (eng.)
Venäjän jäädytetyt varat / Luopuminen venäläisestä energiasta. Keskiviikkona mepit keskustelivat Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion Puolan edustajien sekä komission kanssa Venäjältä jäädytettyjen varojen takavarikoinnista ja käyttämisestä Ukrainan tukemisessa. EU, Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat jäädyttäneet venäläisiä varoja yli 300 miljardin dollarin edestä hyökkäyssodan alettua. Samalla käytiin myös keskustelu komission edustajien kanssa jäsenmaiden venäläisestä energiasta luopumisen jouduttamiseksi.
Puhtaan teollisuuden ohjelma, energian hinta ja autoteollisuus. Mepit keskustelivat täysistuntoviikolla komission kanssa erillisissä keskusteluissa kolmesta uudesta ehdotuksesta. Tiistaina asialistalla oli komission puhtaan teollisen kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena on parantaa EU:n kilpailukykyä ja fossiilienergiasta irtautumista sekä vastata energiakustannusten nousuun. Keskiviikkona vuorossa oli keskustelu uudesta autoteollisuuden toimintasuunnitelmasta, jolla pyritään vastaamaan nopeiden teknologisten muutosten ja lisääntyneen kilpailun tuomiin haasteisiin Euroopan autoteollisuudelle. Torstaina keskiössä oli kohtuuhintaisen energian toimintasuunnitelma, jonka avulla halutaan puuttua Euroopan korkeisiin energiakustannuksiin. Toimintasuunnitelman ytimessä ovat verkkomaksut, verojen alennukset, energiatehokkuuden edistäminen sekä toimivien kaasumarkkinoiden kehittäminen.
Moldova. Euroopan parlamentti avaa yhteystoimiston Moldovaan. Uusi toimisto toimii keskeisenä yhteyspisteenä Euroopan parlamentin sekä kansallisten parlamenttien, kansalaisyhteiskunnan ja paikallisten kumppaneiden välillä itäisen kumppanuuden alueella. Päätös liittyy 11. maaliskuuta pidettyyn äänestykseen alustavasta sopimuksesta 1,9 miljardin euron uudistus- ja kasvutukivälineestä Moldovalle sen EU-integraation ja Venäjä-resilienssin edistämiseksi. Tiedote, toimisto (eng.) Tiedote, (eng.)
Muita istuntoaiheita. Meppien asialistalla olivat istuntoviikon mittaan muun muassa myös kriittisiä lääkkeitä koskeva säädös, matkustajarekisteritietojen siirtäminen EU:sta Kanadaan, Gazan tilanteen heikkeneminen, EU:n maatalouden ja ruokasektorin tulevaisuusvisio sekä ihmisoikeusrikkomukset Thaimaassa, Sudanissa ja Azerbaidžanissa.
Muuta ajankohtaista
Harvinaisia sairauksia ja naisten terveyttä koskevat verkkokuulemiset.
Parlamentin kansanterveysvaliokunta (SANT) käynnisti harvinaisten sairauksien päivänä 28. helmikuuta verkkokuulemisen näistä sairauksista, joita arvioidaan olevan 6 000–8 000. Harvinaisia sairauksia sairastavia ihmisiä arvioidaan olevan EU:ssa yhteensä 27–36 miljoonaa. Kutakin harvinaista sairautta sairastavien potilaiden vähäinen määrä aiheuttaa monia ongelmia erityisesti diagnosoinnin ja hoidon suhteen. Verkkokuulemisella halutaan kartoittaa harvinaisista sairauksista kärsivien henkilöiden haasteita sekä sairauksien parissa työskentelevien tai muuten niiden kanssa tekemisissä olevien henkilöiden näkemyksiä, tiedote (eng.). Naistenpäivän yhteydessä valiokunta lanseerasi myös kuulemisen naisten terveydestä. Vaikka naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään, he kohtaavat terveydenhuollon saatavuudessa myös miehiä enemmän haasteita, tiedote (engl.). Kansanterveysvaliokunta hyödyntää kyselyjen tuloksia tulevassa työssään. Verkkokuuleminen harvinaisista sairauksista, verkkokysely naisten terveydestä (voit vaihtaa kieltä ylälaidan valikosta)
FAKTA-isku: Mihin voi vielä luottaa? Pysyykö medialukutaitomme tekoälyn kehityksen vauhdissa? Tallenne keskustelusta.
Valeuutiset ja muu digitaalinen hämmentäminen nakertavat demokratiaa. Medialukutaidon “mallimaassakin” tarvitaan uusia tietoja ja taitoja informaatiokaaokseen – niitä tarjoavat FAKTA-iskut. Faktabaari järjestää yhdessä Euroopan parlamentin Suomen-toimiston ja Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa sarjan luentoja ja työpajoja Helsingin keskustakirjasto Oodissa keväällä 2025. Kevään toinen FAKTA-isku ja luento Oodin Maijansalissa 13.3. paneutui mediakasvatukseen ja lähdekritiikkiin osana pohjoismaista lähdekritiikin teemapäivää. Keskusteluun osallistuivat Wikimedia Suomen varapuheenjohtaja Heikki Kastemaa, tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Linda Mannila Helsingin yliopistosta sekä Uutismedian liiton mediakasvatusasiantuntija Susanna Ahonen. Tallenne keskustelusta on katsottavissa Oodin Youtube-kanavalla. Sarjan muiden luentojen aiheina ovat faktantarkistus ja journalismi (2.4.) ja Eurooppa-päivänä (9.5.) digivalta ja politiikkatoimet. Lisää