Parlamentin viikko 14/2025: Täysistunto Strasbourgissa

Mepit kokoontuvat tällä viikolla Strasbourgissa täysistuntoon. 31.3.–3.4. Istuntoviikon asialistalla ovat muun muassa parlamentin linjaukset EU:n yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suunnasta sekä sisäinen turvallisuus ja varautuminen. Esillä ovat myös 20.3. EU-huippukokouksen tulokset, Venäjän sotarikokset, energiaintensiivisen teollisuuden tukeminen, kemikaaliturvallisuus sekä ehdotus yritysten kestävyysraportointia koskevien velvoitteiden lykkäämiseksi. 

Parlamentissa vireillä

Mepit kokoontuvat tällä viikolla Strasbourgissa täysistuntoon. 31. maaliskuuta – 3. huhtikuuta istuntoviikon pääaiheita ovat muun muassa EU:n yhteinen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä ehdotus uudeksi EU:n sisäisen turvallisuuden strategiaksi. Esillä ovat myös 20. maaliskuuta EU:n huippukokouksen johtopäätökset, joiden keskiössä olivat EU:n kilpailukyky, Ukraina, turvallisuus ja puolustus sekä maahanmuutto. Lisäksi Euroopan parlamentin jäsenet hahmottelevat painopisteitään EU:n vuoden 2026 talousarviota varten, keskustelevat EU:n romanistrategian toimeenpanosta ja äänestävät autoteollisuuden toimintasuunnitelmasta. Mepit äänestävät myös pyynnöstä käsitellä kiireellisesti uusien yritysvastuuta koskevien raportointi- ja huolellisuusvaatimusten voimaantulon lykkäystä. Täysistunnon alustava esityslista

Eurooppa-neuvoston kokous. Tiistaina mepit keskustelevat Strasbourgissa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costan sekä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa 20. maaliskuuta EU-huippukokouksesta, jossa keskusteltiin Ukrainan tuen jatkamisesta, Lähi-idän tilanteeseen vastaamisesta, maahanmuutosta sekä monenkeskisestä yhteistyöstä. Kokouksessa oli läsnä myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Istuntokatsaus, Eurooppa-neuvoston päätelmät

Venäjän sotarikokset. Mepit ja EU:n ulkosuhdejohtaja Kaja Kallas keskustelevat tiistaiaamuna myös Venäjän Ukrainassa tekemistä sotarikoksista. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022 Venäjän armeijaa ja viranomaisia on syytetty useista miehitettyjen alueiden sotarikoksista. Maa on kohdistanut jatkuvia hyökkäyksiä siviilikohteisiin kuten sairaaloihin, energiainfrastruktuuriin ja tiheästi asuttuihin alueisiin. Venäjä on myös siepannut, kiduttanut ja murhannut siviilejä, pakkosiirtänyt esimerkiksi lapsia ja murhannut sekä kiduttanut ukrainalaisia sotavankeja. Ulkosuhdejohtaja Kallaksen puheenvuoron jälkeen kuullaan kunkin poliittisen ryhmän mielipiteet. Keskustelua voi seurata suorana verkkolähetyksenä. Istuntokatsaus

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Mepit ja ulkosuhdejohtaja Kallas keskustelevat tiistaina iltapäivällä kahdesta mietinnöstä, joissa kannustetaan EU:ta puolustusinvestointien lisäämiseen. Teksteissä painotetaan esimerkiksi Ukrainan poliittisen ja sotilaallisen tuen kasvattamista. Meppien uskotaan painottavan yhteydenpidon tiivistämistä samanmielisten kumppanien kanssa Lähi-idässä sekä EU:n läsnäolon lisäämistä alueella. Lisäksi keskustelussa käsitellään laajentumisprosessissa mukana olevien maiden tukemista matkalla kohti EU:n jäsenyyttä. EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevista mietinnöistä äänestetään keskiviikkona. Istuntokatsaus

Ihmisoikeudet ja demokratia. Mepit ja Kallas keskustelevat tiistaina myös demokratian ja ihmisoikeuksien kurjistuvasta tilasta maailmassa ja muun muassa tekoälyn käytöstä ihmisoikeuksien polkemisessa. Keskiviikkona parlamentti äänestää Ihmisoikeudet ja demokratia maailmassa ja Euroopan unionin toimintaa tällä alalla luotaavasta vuoden 2024 vuosikertomuksesta. Tiistaina mepit keskustelevat Kallaksen kanssa myös muun muassa demokraattisten mielenosoitusten tukahduttamisesta Turkissa sekä Gazan tilanteesta.

Sisäinen turvallisuus / varautuminen. Mepit tutustuvat tiistaina myös Euroopan komission esittelemään sisäisen turvallisuuden strategiaan. Sisäasioiden komissaari Magnus Brunner esitteli uuden strategian pääpiirteet kansalaisvapauksien valiokunnassa tiistaina 19. maaliskuuta. EU haluaa parantaa omaa tiedustelutiedon keräämistään muodostaakseen kattavan uhkakuvan, varautua hybridiuhkiin sekä torjua järjestäytynyttä rikollisuutta. Strategian odotetaan sisältävän uusia toimia huumeiden sekä laittomien aseiden salakuljetusta vastaan, eurooppalaisen satama-allianssin syventämisen sekä uuden terrorismin vastaisen ohjelman laatimisen. Tiistaina keskustellaan myös uudesta varautumisunionistrategiasta, jonka tavoitteena on edistää toimenpiteitä, joilla paremmin ennakoida, ehkäistä ja vastata erilaisiin riskeihin sekä uhkiin. Istuntokatsaus

Yritysvastuudirektiivi. Parlamentti äänestää tiistaina “kiireellisestä menettelystä” lykätäkseen yritysvastuulainsäädäntöön kuuluvien kestävyysraportointi- ja huolellisuusvelvoitteiden täytäntöönpanoa. Mikäli asian käsittely kiireellisenä hyväksytään, mepit äänestävät lakien sisällöstä torstaina. Lainsäädäntöluonnos lykkäisi vuodella uusien lakien soveltamista yrityksiin, joihin se vaikuttaisi ensimmäisenä. Lain avulla vähennetään yritysten negatiivista vaikutusta ympäristöön ja muuhun yhteiskuntaan. Muutoksen jälkeen huolellisuusvelvoite astuisi voimaan vuonna 2028 niiden yritysten kohdalla, joissa on yli 3000 työntekijää, ja joiden liikevaihto on yli 900 miljoonaa euroa. Tämä koskisi myös EU:n ulkopuolisia toimijoita, joiden liikevaihto on EU:ssa yli 900 miljoonaa. Kestävyysraportointia lykättäisiin vuoteen 2027 yrityksien kohdalla, joilla on yli 250 työntekijää. Laki koskisi myös listautuneita pieniä ja keskisuuria yrityksiä vuodesta 2028 eteenpäin. Istuntokatsaus

Energiaintensiivinen teollisuus. Keskiviikkona mepit keskustelevat komission kanssa uudesta metalli- ja terästeollisuuden toimintasuunnitelmasta. Suunnitelmalla pyritään tukemaan teollisuudenalojen kilpailukykyä ja niiden siirtymää kohti vähähiilisyyttä. Teräs- ja metalliteollisuus on kriittinen Euroopan kokonaisturvallisuuden kannalta, ja tällä hetkellä haasteena on energiakustannusten suuri nousu ja epäreilu kilpailu kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi keskiviikkona keskustellaan ja torstaina äänestetään energiaintensiivistä teollisuutta koskevasta päätöslauselmasta. Meppien uskotaan painottavan teollisuudenalojen kuten kemikaali-, teräs-, paperi-, sementti- ja lasiteollisuuden tärkeää roolia EU:n taloudelle sekä korostavan lupamenettelyjen nopeuttamista puhtaan energian projekteihin ja energiamarkkinalainsäädännön täytäntöönpanoa. Näillä toimilla pyritään energian hinnan laskemiseen, energiajärjestelmien integrointiin ja verkkoinfrastruktuurin lisäinvestointeihin. Istuntokatsaus

Sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen. Keskiviikkona parlamentti, neuvosto ja komissio keskustelevat maiden rajat ylittävän tieinfrastruktuurin kehittämisestä osana kokonaisturvallisuuden parantamista. Mepit päivittivät vuonna 2024 Euroopan laajuisen liikenneverkoston säännöksiä kehottaen hallituksia ottamaan huomioon sotilaallisen liikkuvuuden edistämisen tieverkostoja rakennutettaessa ja päivitettäessä. Mepit ovat huolestuneita sotilaallisen liikkuvuuden hallinnollisesta taakasta sekä teiden, siltojen, tunnelien ja rautateiden investointivajeista. Taustalla on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen varoitus investointivajeesta ennen uuden monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymistä. Keskiviikon keskustelussa meppien uskotaan kommentoivan komission Euroopan turvallisuuden valkoista kirjaa, jossa sotilaallinen liikkuvuus nähdään tärkeänä osana Euroopan turvallisuutta ja puolustusta ja jossa sitoudutaan kehittämään konkreettisia ehdotuksia vuoden 2025 loppuun mennessä. Istuntokatsaus

Perusoikeudet EU:ssa / Unkari. Keskiviikkona mepit keskustelevat Unkarin hallinnon päätöksestä rajoittaa kokoontumisoikeutta ja kieltää LGBTIQ+ -kokoontumiset, mukaan lukien Budapestin Pride-kulkue, vedoten lakiin lasten oikeuksista. Mepit arvioivat, onko maaliskuussa 2025 voimaan astunut päätös perusoikeuksien vastainen. Meppien uskotaan toteavan, että kokoontumisoikeuden rajoitus on perusihmisoikeuksien ja kansalaisoikeuksien vastainen Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja EU:n perusarvojen nojalla. Vuonna 1997 Budapestista tuli ensimmäinen entisen Neuvostoliiton maan pääkaupunki, jossa järjestettiin Pride-kulkue. Unkarin hallinto on useiden vuosien ajan tehnyt toimenpiteitä, jotka horjuttavat sen instituutioita, oikeusvaltioperiaatetta ja sananvapautta. Istuntokatsaus

Kemikaaliturvallisuus. Mepit ottavat alkaneella viikolla kantaa uusiin sääntöihin kemikaalien turvallisuuden arvioimiseksi. “Yksi aine, yksi arviointi” -kemikaalipakettia koskevat keskustelut käydään maanantaina ja äänestykset tiistaina. Paketti koostuu kolmesta ehdotuksesta, joilla tehostetaan kemikaalien turvallisuusarviointia EU:n lainsäädännössä parantamalla kemikaaleihin liittyvien tietojen saatavuutta sekä yhteistyötä asianomaisten EU-virastojen välillä. Uudistus on osa EU:n vuoden 2020 kestävän kehityksen kemikaalistrategiaa, jolla pyritään suojelemaan paremmin kansalaisia ja ympäristöä sekä edistämään innovointia turvallisten ja kestävien kemikaalien kehittämiseksi. Se on myös yhdenmukainen EU:n ilmastostrategian kanssa. Istuntokatsaus (englanniksi)

Meret. Mepit keskustelevat keskiviikkona iltapäivällä tulevasta valtamerisopimuksesta, joka yhdistää kaikki valtameriin liittyvät EU:n poliittiset linjaukset vahvistaen Euroopan sinistä taloutta. Komission puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti sopimuksesta viime vuonna poliittisissa suuntaviivoissaan uudelle vaalikaudelle. Tavoitteena on suojella EU:n valtamerten ja merien terveyttä ja samalla varmistaa EU:n kalastus- ja vesiviljelyalojen sekä rannikkoyhteisöjen kilpailukyky. Kalastus- ja valtamerikomissaarin Costas Kadisin odotetaan julkistavan tämän suunnitelman tulevina kuukausina. Sopimus on osa laajempaa EU:n strategiaa, joka julkistetaan YK:n valtamerikonferenssissa Nizzassa, Ranskassa 9.–13.6.2025. Istuntokatsaus (englanniksi)

Säästö- ja investointiunioni. Mepit keskustelevat maanantaina komission suunnitelmasta, jonka tarkoituksena on tukea säästöjen kanavointia tuottaviin investointeihin. Tavoitteena on luoda EU:n kansalaisille enemmän osallistumismahdollisuuksia pääomamarkkinoille sekä parempia rahoitusvaihtoehtoja yrityksille. Tällä tavalla voidaan edistää kansalaisten vaurastumista ja samalla antaa lisäpotkua EU:n talouskasvulle ja kilpailukyvylle. 

Muita aiheita agendalla. Mepit ottavat Strasbourgissa kantaa myös vuoden 2026 EU-budjetin painopisteisiin ja keskustelevat EU:n romanistrategiasta ja syrjinnän torjumisesta.    

Valiokunnissa. Viikon ylimääräisissä valiokuntakokouksissa ovat esillä puolustusmenot, unionin ja sen jäsenvaltioiden puolustusteollisuuden vahvistaminen ja toimien budjettivaikutukset. Puolustusmenojen ohella valiokunnissa puhuttaa myös EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) toimeenpano. Lisätietoa

Puhemiehen agenda. Parlamentin puhemies Roberta Metsola tapaa maanantaina komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin. Tiistaina Metsola keskustelee EU:n ulkosuhde-edustaja Kaja Kallasin kanssa. Puhemiehen verkkosivut

Viime viikolla parlamentissa 

Mepit kokoontuivat viime viikolla Brysselissä valiokunnissa, joissa oli esillä muun muassa kohtuuhintainen asuminen sekä maatalouden tuotantoketjut ja hinnanmuodostus. Parlamentti julkisti teettämänsä talven 2025 Eurobarometri-mielipidemittauksen tulokset. 

EU:n asuntokriisi. EU:n asuntokriisiä käsittelevä erityisvaliokunta (HOUS) kokoontui 24.3. parlamentin ja komission yhdessä isännöimään “Kohtuuhintainen asuminen – asuntokriisiin vastaaminen Euroopan unionissa” -konferenssiin, jonka tavoitteena on käynnistää dialogi syistä kriisin taustalla sekä suunnitella mahdollisia toimenpiteitä EU:n tasolla jäsenmaiden tukemiseksi. Konferenssin avasivat energia- ja asumisasioista vastaava komissaari Dan Jørgensen sekä asuntokriisiä käsittelevän erityisvaliokunnan puheenjohtaja Irene Tinagli. Tiedote (englanniksi)  

Eurobarometri. Euroopan parlamentti julkisti 25.3. talven 2025 Eurobarometri-mielipidemittauksen tulokset, joissa korostuivat eurooppalaisten odotukset EU:ta kohtaan turvallisuutta, puolustusta ja kilpailukykyä vahvistavana toimijana. Lähes 90 % EU-kansalaisista kokee, että EU-maiden tulisi olla yhtenäisempiä vastatakseen nykyisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Eurobarometri-mielipidemittaus toteutettiin kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa 9.1.–4.2.2025 Verianin toimesta. Osallistujat haastateltiin pääasiassa kasvokkain, joskin Tšekissä, Tanskassa, Suomessa, Maltalla, Alankomaissa ja Ruotsissa videohaastattelujen muodossa. Haastatteluja tehtiin yhteensä 26 354 ja tulokset on painotettu kunkin maan väestön koon mukaan. Tiedote

Liikenneturvallisuus / EU:n ajakorttisäännöt. Parlamentin ja neuvoston neuvottelijat pääsivät 25.3. sopuun uusista ajokorttisäännöistä, joilla otettaisiin käyttöön digitaalinen eli mobiiliajokortti sekä muun muassa uusien kuljettajien kahden vuoden vähimmäiskoeaika. Kuljettajapulan vuoksi kuorma- ja linja-autojen ajokortin ikärajoja laskettaisiin 18 ja 21 vuoteen, sikäli kuin kuljettajalla on ammattipätevyys. EU-maat voisivat sallia avustetun ajoharjoittelun vähintään 17-vuotiaille ja myös kuorma- ja pakettiautojen kuljettamiseen. Neuvoston ja parlamentin (täysistunnon) pitää vielä hyväksyä neuvottelutulos, minkä jälkeen EU-mailla on neljä vuotta aikaa valmistautua toimeenpanoon. EU:n ajokorttidirektiivin päivityksellä on tarkoitus parantaa liikenneturvallisuutta; EU:n teillä menehtyy vuosittain lähes 20 000 henkeä. Tiedote (englanniksi)

Maatalouden toimitusketjut ja hinnanmuodostus. Parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan (AGRI) jäsenet kuulivat 27.3. asiantuntijoita maataloussektorin toimitusketjuista ja niiden roolista hinnanmuodotuksessa. Kuulemisen tavoitteena oli tukea kattavaa keskustelua hinnanmuodostuksen mekanismeista sekä tunnistaa toimivia strategioita maanviljelijöiden suojelemiseksi epäreiluilta kaupankäynnin käytännöiltä. Kuuleminen koostui kahdesta paneelikeskustelusta, joista ensimmäisen painopisteinä ovat markkinavoimat ja kilpailu maataloussektorilla. Päivän toisen keskustelun keskiössä olivat puolestaan kaupankäynnin käytännöt maataloustuotteiden markkinoilla. Lisätietoa (englanniksi). Voit katsoa asiantuntijakuulemisen tallenteena.

Muuta ajankohtaista

Vuoden toisessa Euroopan Suunnassa vieraana meppi Maria Ohisalo!
Vuoden toisessa Euroopan Suunnassa, EU-politiikan ajankohtaispodcastissa, on vieraana Euroopan parlamentin jäsen Maria Ohisalo (Greens/EFA, vihr.). Jaksossa keskustellaan Marian urasta politiikassa ja tutkijana. Lisäksi mukana on tuttuun tapaan runsaasti ajankohtaisia EU-aiheita, muun muassa EU:n ilmastopolitiikan suunnasta sekä EU-parlamentin valtasuhteista.

Jakso on toinen Eurooppalainen Suomi ry tuottamasta kuuden jakson sarjasta, jossa haastatellaan suomalaisia meppejä ajankohtaisista EU-aiheista. Kaikki jaksot julkaistaan kevään aikana ja löytyvät videomuodossa Spotifysta sekä YouTubesta. Jakson juontaa Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Totti Sivonen, ja tuotannosta vastaa Pekko Korvuo. Podcast on toteutettu Euroopan parlamentin tuella. Jaksossa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan parlamentin näkemyksiä. 

EU:n varautumisunionistrategialla varaudutaan uusiin uhkiin ja kriiseihin.
Komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja julkistivat 26.3. varautumisunionistrategian. Strategialla tuetaan jäsenmaita ja parannetaan Euroopan valmiuksia ehkäistä uusia uhkia, kuten kyberturvallisuusuhkia tai lisääntyviä luonnonkatastrofeja ja reagoida niihin. Varautumisunionistrategia sisältää 30 keskeistä toimea ja yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman. Lisäksi strategialla luodaan sisäänrakennetun varautumisen kulttuuri, jota sovelletaan kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin. Strategian taustalla on presidentti Niinistön raportti, jossa peräänkuulutettiin perusteellista ajattelutavan muutosta ja painotettiin, että varautuminen ei ole ainoastaan jäsenmaiden vastuulla vaan EU:n yhteinen asia. Tiedote