Parlamentin viikko 15/2025: Valiokuntien kokouksia Brysselissä

Mepit kokoontuvat tällä viikolla Brysselissä valiokunnissa, joiden asialistalla ovat muun muassa ulkomaisten investointien riskit, maahanmuutto ja palautuspolitiikka, ihmisoikeudet Ukrainassa ja lehdistönvapaus. Esillä ovat myös EU:n laajentuminen, vesistrategia sekä vakoiluohjelmien käyttö. EU:n ja Yhdysvaltain kauppasuhteet sekä Ukrainan tilanne puhuttavat Washingtonissa, jossa meppivaltuuskunta tapaa viikon mittaan vastinparejaan Yhdysvaltain kongressissa. 

Parlamentissa tällä viikolla 

Yhdysvallat. Suhteista Yhdysvaltoihin vastaavan valtuuskunnan puheen- ja varapuheenjohtaja sekä ulkoasiain (AFET) ja kansainvälisen kaupan (INTA) valiokuntien puheenjohtajat tapaavat keskiviikosta perjantaihin vastinparejaan Yhdysvaltojen kongressissa. Washingtonin tapaamisten asialistalla ovat Ukrainan tilanne ja sen vaikutus transatlanttisiin suhteisiin, EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteet sekä suhteet Kiinaan. Tiedote (englanniksi). Kauppavaliokunnan puheenjohtaja Bernd Lange (S&D, Saksa) tuomitsi huhtikuun alussa presidentti Donald Trumpin kaavailemat 20 % tuontitullit tuoreeltaan perusteettomiksi, laittomiksi ja suhteettomiksi. 

Ulkomaisten investointien riskit. Kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA) äänestää tiistaina ehdotuksesta, jonka tarkoituksena on tehostaa EU:n alueelle tehtyjen suorien ulkomaisten sijoitusten seurantajärjestelmää. Vuonna 2019 hyväksytyillä EU-säännöillä on valvottu suorien ulkomaisten sijoitusten turvallisuutta strategisten alojen suojaamiseksi jäsenmaissa. Ehdotuksen keskiössä ovat pääsy arkaluontoisiin tietoihin, kriittisten materiaalien toimitukset sekä esimerkiksi keskeisten tekoäly-, navigointi- ja bioteknologioiden hallinta. Vuonna 2024 EU:n ulkopuoliset sijoittajat omistivat yli 35 % omaisuudesta EU-maissa. Kokousasiakirjat 

Maahanmuuttopolitiikka ja palautukset. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) käy maanantaina ensimmäisen keskustelun sisämarkkinoista ja maahanmuutosta vastaavan komissaari Magnus Brunnerin kanssa ehdotetuista muutoksista EU-lainsäädäntöön koskien Euroopassa laittomasti oleskelevien henkilöiden palauttamista. Keskustelun jälkeen käsitellään potentiaalista muuttoliikeyhteistyötä Jordanian ja Marokon kanssa sekä EU:n ja Turkin pakolaissopimusta. Tiedote (englanniksi), kokousasiakirjat 

Ukraina. Ihmisoikeusvaliokunta (DROI) sekä suhteista Venäjään sekä Ukrainaan vastaavat valtuuskunnat keskustelevat maanantaina ihmisoikeusteemoista osana Ukrainan rauhanprosessia. Keskusteluun osallistuvat YK:n Venäjän ihmisoikeuskehitystä valvova raportoija Marina Katzarova ja  Nobelin rauhanpalkinnon saaneen ukrainalaisen Center for Civil Liberties -ihmisoikeusjärjestön johtaja Oleksandra Matviichuk. Lisäksi teollisuus, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) tapaa keskiviikkona Ukrainan parlamentin energia-, asunto- ja yleishyödyllisten palvelujen valiokunnan keskustellakseen Ukrainan energia-alan tilasta sekä jälleenrakennuksesta kolmen sotavuoden jälkeen. Keskustelu ihmisoikeuksista Ukrainassa (englanniksi), ITRE:n kokousasiakirjat 

Lehdistönvapaus. Tiistaina ihmisoikeusvaliokunta (DROI) järjestää myös keskustelutilaisuuden lehdistönvapauden tilasta. Keskusteluun osallistuu kansainvälisten järjestöjen ja journalistiliittojen edustajia. Mepit painottavat, että toimittajilla on keskeinen rooli demokratian vahvistamisessa. Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden arvioida kansainvälisen yhteisön käytettävissä olevia työkaluja toimittajien suojelemiseksi nykyisessä haasteellisessa informaatioympäristössä. Keskustelu lehdistönvapauden tilasta (englanniksi), kokousasiakirjat 

Kohtuuhintainen asuminen. Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta pureutuu asuntokriisiin ja kohtuuhintaisen asumisen ratkaisuihin keskiviikon ja torstain kokouksissaan. Aiheesta alustavat muun muassa valiokunnan puheenjohtaja Li Andersson (The Left, vas.) sekä Turun yliopiston sosiologian professori Hannu Ruonavaara. Tiedote (englanniksi), kokousasiakirjat 

Oikeusasioiden valiokunnan (JURI) mepit keskustelevat keskiviikkona teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaavan EU-komission johtavan varapuheenjohtajan Henna Virkkusen kanssa. Valiokunnan kokouksessa ovat esillä myös muun muassa Puolan EU-puheenjohtajakauden painopisteet. Tiedote (englanniksi), kokousasiakirjat (tulossa) 

Laajentuminen / Kosovo, Serbia ja Turkki. Ulkoasiainvaliokunta (AFET) arvioi keskiviikkona Kosovon ja Serbian uudistuksia osana EU-jäsenyysprosessia. Kosovon ja Serbian liittyminen unioniin on sidoksissa EU:n tukemaan vuoropuheluun maiden välisten suhteiden normalisoimiseksi. Molempien valtioiden tulee tehostaa toimiaan vuoden 2023 Ohridin sopimuksen velvoitteet täyttääkseen. Samana päivänä AFETissa käsitellään myös EU:n ja Turkin välisiä suhteita. Turkki sai ehdokasvaltion aseman vuonna 1999, mutta jäsenyysprosessi on ollut käytännössä tauolla Turkin oikeusvaltiotilanteen heikennyttyä erityisesti heinäkuun 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen. Kokousasiakirjat 

Vesiresilienssistrategia. Ympäristön, ilmaston ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta (ENVI) äänestää tiistaina eurooppalaista vesiresilienssistrategiaa koskevasta mietintöluonnoksesta. Strategian keinoin pyritään puuttumaan veden puutteeseen ja saastumiseen edistäen samalla innovaatioita ja kiertotaloutta. Valiokunta kuulee myös ympäristökomissaari Jessika Roswallia, jonka salkkuun kuuluvat vesiresilienssi ja kiertotalouskysymykset. Kokousasiakirjat 

Haittaohjelmat. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) mepit käsittelevät yhdessä Euroopan komission ja Metan edustajien kanssa tapausta, jossa italialaisia kansalaisjärjestöjen toimijoita vastaan on hyökätty WhatsApp-sovellusalustalla leviävää vakoiluohjelmaa käyttäen. Kokousasiakirjat 

Meriliikenne. Euroopan meriturvallisuusviraston pääjohtaja Maja Markovčić Kostelac ja Euroopan ympäristökeskuksen Stéphane Isoard esittelevät liikenteen ja matkailun valiokunnan (TRAN) mepeille keskiviikkona Euroopan meriliikenteen ympäristöraportin 2025. Lehdistötiedote (englanniksi), kokousasiakirjat 

Myanmar ja Thaimaa. Kehitysvaliokunnan (DEVE) jäsenet ja Euroopan komissio keskustelevat tiistaina humanitaarisesta avusta maanjäristyksestä kärsineelle Myanmarille ja Thaimaalle. Asialistalla ovat myös Etelä-Sudanin kriisi ja Libanonin humanitaarinen tilanne. Kokousasiakirjat

Puhemiehen agenda. Parlamentin puhemies Roberta Metsola tapaa keskiviikkona Euroopan alueiden komitean uuden puheenjohtajan, Unkarin Kata Tüttőn. Puhemiehen verkkosivut 

Viime viikolla parlamentissa

Mepit kokoontuivat viime viikolla Strasbourgissa täysistuntoon. 31.3.–3.4. Istuntoviikon asialistalla olivat muun muassa parlamentin linjaukset EU:n yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suunnasta sekä sisäinen turvallisuus ja varautuminen. Esillä olivat myös 20.3. EU-huippukokouksen tulokset, Venäjän sotarikokset, energiaintensiivisen teollisuuden tukeminen, kemikaaliturvallisuus sekä ehdotus yritysten kestävyysraportointia koskevien velvoitteiden lykkäämiseksi. 

Eurooppa-neuvoston saldo. Mepit keskustelivat tiistaina Strasbourgissa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costan sekä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa 20. maaliskuuta EU-huippukokouksen tuloksista. Keskustelun keskiössä olivat kauppasuhteet, puolustus ja kilpailukyky. Mepit myös painottivat päättäväisiä ja ripeitä toimia EU:n intressien puolustamiseksi. Tiedote keskustelusta (englanniksi), Eurooppa-neuvoston päätelmät 

Venäjän sotarikokset. Mepit ja EU:n ulkosuhdejohtaja Kaja Kallas keskustelivat tiistaiaamuna Venäjän tekemistä sotarikoksista Ukrainassa. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022 Venäjän armeijaa ja viranomaisia on syytetty useista sotarikoksista miehitetyillä alueilla. Maa on kohdistanut jatkuvia hyökkäyksiä siviilikohteisiin kuten sairaaloihin, energiainfrastruktuuriin ja tiheästi asuttuihin alueisiin. Venäjä on myös siepannut, kiduttanut ja murhannut siviilejä, pakkosiirtänyt lapsia ja murhannut sekä kiduttanut ukrainalaisia sotavankeja. Ulkosuhdejohtaja Kallaksen puheenvuoroa jälkeen kuultiin kunkin poliittisen ryhmän mielipide. Kaja Kallaksen puheenvuoro, poliittisten ryhmien puheenvuorot

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Keskiviikkona mepit hyväksyivät linjauksia EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suunnasta. EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevässä mietinnössä parlamentti varoittaa Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa rapauttavan Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria epävakauttamalla ja uhkaamalla Itä-Eurooppaa sekä Länsi-Balkania. EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsittelevässä mietinnössä mepit puolestaan korostavat vankkoja ja uskottavia turvatakuita Ukrainalle sekä EU:n ja NATO:n välisen yhteistyön vahvistamista, etenkin pelotekyvyn osalta. Mietintöjä koskeva tiedote

Ihmisoikeudet ja demokratia. Mepit ja Kallas keskustelivat tiistaina myös demokratian ja ihmisoikeuksien kurjistuvasta tilasta maailmassa sekä muun muassa tekoälyn käytöstä ihmisoikeuksien polkemisessa. Keskiviikkona parlamentti hyväksyi Ihmisoikeuksia ja demokratiaa maailmassa sekä EU:n toimintaa tällä alalla luotaavan vuoden 2024 vuosikertomuksen. Mepit tuomitsevat sensuurin ja mediaan kohdistuvat uhkat ja korostavat tukeaan kansainväliselle oikeudelle, tiedote (englanniksi). Tiistaina mepit keskustelivat Kallaksen kanssa myös muun muassa demokraattisten mielenosoitusten tukahduttamisesta Turkissa sekä Gazan tilanteesta. Esillä oli myös tiedonvälityksen vapaus Yhdysvaltain uhattua lopettaa rahoituksensa Radio Free Europe/Radio Liberty (RFE/RL) -kanaville. 

Sisäinen turvallisuus / varautuminen. Mepit keskustelivat tiistaina Euroopan komission esittelemästä sisäisen turvallisuuden strategiasta. Sisäasioiden komissaari Magnus Brunner esitteli uuden strategian pääpiirteet kansalaisvapauksien valiokunnassa (LIBE) tiistaina 19. maaliskuuta. EU haluaa parantaa omaa tiedustelutiedon keräämistään muodostaakseen kattavan uhkakuvan, varautuakseen hybridiuhkiin sekä torjuakseen järjestäytynyttä rikollisuutta. Strategian odotetaan sisältävän uusia toimia huumeiden sekä laittomien aseiden salakuljetusta vastaan, eurooppalaisen satama-allianssin syventämisen sekä uuden terrorismin vastaisen ohjelman laatimisen. Tiistaina keskusteltiin myös uudesta varautumisunionistrategiasta, jonka tavoitteena on edistää toimenpiteitä, joilla paremmin ennakoida, ehkäistä ja vastata erilaisiin riskeihin sekä uhkiin. Istuntokatsaus 

Yritysvastuudirektiivi. Parlamentti äänesti torstaina “kiireellisestä menettelystä” lykätäkseen yritysvastuulainsäädäntöön kuuluvien kestävyysraportointi- ja huolellisuusvelvoitteiden täytäntöönpanoa. Lykkäämisellä pyritään vahvistamaan Euroopan kilpailukykyä antamalla yrityksille lisäaikaa direktiivin soveltamisessa. Torstain äänestyksen jälkeen jäsenmailla on vuosi lisäaikaa viedä huolellisuusvelvoite osaksi lainsäädäntöään 26. heinäkuuta 2027 mennessä. Vuoden lisäaika koskee yrityksiä, joilla on yli 5 000 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 1,5 miljardia euroa. Lisäksi se koskee EU:n ulkopuolisia toimijoita, joiden liikevaihto EU:ssa on yli 1,5 miljardia euroa. Näiden yritysten tulee soveltaa lakia vuoteen 2028 mennessä.  

Sääntöjen soveltaminen etenee vaiheittain uusiin yritysryhmiin. Soveltaminen alkaa vuonna 2028 myös jäsenmaiden yrityksille, joilla on yli 3 000 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 900 miljoona euroa sekä EU:n ulkopuolisille toimijoille, joiden liikevaihto EU:ssa on yli 900 miljoonaa euroa. Kestävyysraportointia lykätään kahdella vuodella niin, että yli 250 henkilön yrityksien tulee raportoida direktiivin mukaisesti vuonna 2028. Listautuneiden pienten ja keskisuurten yritysten tulee puolestaan aloittaa raportointi vuonna 2029. Tiedote yritysvastuudirektiivistä  

Energiaintensiivinen teollisuus. Meppien torstaina hyväksymässä päätöslauselmassa korostetaan, että energiaintensiiviset teollisuudenalat, kuten kemikaali-, teräs-, paperi-, sementti- ja lasiteollisuus, ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n taloudelle, mutta myös hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle. Päätöslauselmassa yksilöidään useita EU:n teollisuuden kilpailukyvyn ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisen esteitä: energian globaalit hintaerot, fossiilisten polttoaineiden hinnanvaihtelu, energiaunionin keskeneräisyys, sääntelytaakka ja monimutkaiset rahoitusmekanismit sekä markkinamuutosten päästökauppajärjestelmään synnyttämät paineet.

Muun muassa näihin haasteisiin vastaamiseksi mepit vaativat nopeampaa puhtaan energian hankkeiden lupaprosessia, sähkömarkkinauudistusta (EMD) koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa, integroidumpaa energiajärjestelmää ja lisäinvestointeja verkkoinfrastruktuuriin. Päätöslauselmassa korostetaan myös tarvetta puuttua epäoikeudenmukaiseen globaaliin kilpailuun hiilirajamekanismilla (CBAM) ja luoda vahvat markkinat eurooppalaisille tuotteille. Tiedote (englanniksi) 

Sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen. Keskiviikkona parlamentti, neuvosto ja komissio keskustelivat EU-maiden rajat ylittävän tieinfrastruktuurin kehittämisestä osana Euroopan kokonaisturvallisuuden parantamista. Mepit päivittivät vuonna 2024 Euroopan laajuisen liikenneverkoston säännöksiä kehottaen hallituksia ottamaan huomioon sotilaallisen liikkuvuuden edistämisen tieverkostoja rakennutettaessa ja päivitettäessä. Mepit ovat huolestuneita sotilaallisen liikkuvuuden hallinnollisesta taakasta sekä teiden, siltojen, tunnelien ja rautateiden investointivajeista. Taustalla on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen varoitus investointivajeesta ennen uuden monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymistä. Keskiviikon keskustelussa mepit kommentoivat komission Euroopan turvallisuuden valkoista kirjaa, jossa sotilaallinen liikkuvuus nähdään tärkeänä osana Euroopan turvallisuutta ja puolustusta ja jossa sitoudutaan kehittämään konkreettisia ehdotuksia vuoden 2025 loppuun mennessä. Istuntokatsaus 

Perusoikeudet EU:ssa / Unkari. Keskiviikkona mepit keskustelivat Unkarin hallinnon päätöksestä rajoittaa kokoontumisoikeutta ja kieltää LGBTIQ+ -kokoontumiset, mukaan lukien Budapestin Pride-kulkue, vedoten lakiin lasten oikeuksista. Mepit arvioivat, onko maaliskuussa 2025 voimaan astunut päätös perusoikeuksien vastainen. Mepit totesivat kokoontumisoikeuden rajoituksen olevan perusihmisoikeuksien ja kansalaisoikeuksien vastainen Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja EU:n perusarvojen nojalla. Vuonna 1997 Budapestista tuli ensimmäinen entisen Neuvostoliiton maan pääkaupunki, jossa järjestettiin Pride-kulkue. Unkarin hallinto on useiden vuosien ajan tehnyt toimenpiteitä, jotka horjuttavat sen instituutioita, oikeusvaltioperiaatetta ja sananvapautta. Istuntokatsaus 

Kemikaaliturvallisuus. Mepit hyväksyivät uusia sääntöjä kemikaaliturvallisuuden arvioimiseksi. “Yksi aine, yksi arviointi” -kemikaalilakipaketin pyrkimyksenä on tehostaa kemikaalien turvallisuusarviointia EU:n lainsäädännössä parantamalla kemikaaleihin liittyvien tietojen saatavuutta sekä yhteistyötä asianomaisten EU-virastojen välillä. Uudistus on osa EU:n vuoden 2020 kestävän kehityksen kemikaalistrategiaa, jolla pyritään suojelemaan paremmin kansalaisia ja ympäristöä sekä edistämään innovointia turvallisten ja kestävien kemikaalien kehittämiseksi. Se on myös yhdenmukainen EU:n ilmastostrategian kanssa. Istuntokatsaus (englanniksi)  

Muita aiheita agendalla. Mepit keskustelivat Strasbourgissa myös muun muassa tulevasta valtamerisopimuksesta sekä komission julkistamasta säästö- ja investointiunionistrategiasta. Parlamentti hyväksyi painopisteensä vuoden 2026 EU-budjetille. Mepit painottivat budjetoinnissa strategista varautumista ja turvallisuutta.