Parlamentin viikko 19/2026: Valiokuntaviikko ja Eurooppa-päivä

Mepit kokoustavat tällä viikolla jälleen Brysselissä valiokunnissa, joiden asialistalla ovat muun muassa EU:n laajentuminen, asuntokriisi, elin- ja työolot EU:ssa sekä autojen määräaikaiskatsastukset. Viikko huipentuu Eurooppa-päivään 9. toukokuuta, jonka kunniaksi Euroopan parlamentti avaa ovensa yleisölle sekä Brysselissä että Luxemburgissa. Suomen päässä vietämme Eurooppa-päivää tänä vuonna 8.5. Helsingin Oodissa ja 9.5. Lahden torilla.

Parlamentissa tällä viikolla

Euroalue. Talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) jäsenet tenttaavat euroryhmän puheenjohtajaa Kyriakos Pierrakakisia euroalueen taloudellisesta resilienssistä Lähi-idän kriisin keskellä ja tarpeesta tehdä rakenteellisia uudistuksia talouden kestävyyden vahvistamiseksi. He keskustelevat myös monenvälisen yhteistyön merkityksestä nykyisten maailmanlaajuisten taloudellisten haasteiden selättämisessä. Mepit aikovat kysyä, miten euroryhmä edistää kilpailukykyisiä rahoitusmarkkinoita, jotka voivat ohjata EU:n säästöt tuottaviin investointeihin. 

EU:n laajentuminen. Ulkoasiainvaliokunta (AFET) arvioi tiistaina Albanian ja Montenegron etenemistä kohti EU-jäsenyyttä. Molemmat ehdokasmaat ovat edenneet pitkälle neuvotteluissaan liittyäkseen EU:n uusimmiksi jäsenvaltioiksi. Ulkoasiainmepit keskustelevat tiistaina myös ukrainalaisten parlamentaarikkojen kanssa Ukrainan nykytilanteesta ja maan tiestä kohti EU-jäsenyyttä. 

Mariupolin pormestari. Ukrainan Mariupolin pormestari Vadym Boitšenko keskustelee keskiviikkona aluekehitysvaliokunnan (REGI) kanssa siitä, millaisia haasteita väliaikaisesti miehitettyjen kaupunkien ja alueiden hallinnointiin liittyy. 

Autojen määräaikaiskatsastukset. Liikenne- ja matkailuvaliokunta (TRAN) ottaa tiistaina kantaa EU:n sääntöjen tarkistamiseen, joka koskee ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksia ja tienvarsitarkastuksia. Mepit äänestävät muun muassa katsastusten tiheydestä, katsastuspisteiden lisäämisestä, typpioksidipäästöjen sisällyttämisestä katsastuksiin, raskaiden moottoripyörien katsastusten pakollistamisesta sekä mahdollisuudesta katsastuttaa ajoneuvo muussa EU-maassa kuin siinä, jossa se on rekisteröity. 

Elin- ja työolot EU:ssa. Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan (EMPL) puheenjohtaja Li Andersson (The Left, vas.) johtaa keskiviikkona yhteisparlamentaarisen kokouksen, jossa mepit, kansanedustajat ja työmarkkinaosapuolten edustajat keskustelevat elin- ja työolojen parantamisesta EU:ssa. Esille noussevat etenkin vähimmäispalkkadirektiivin toimeenpano ja työehtosopimusneuvottelujen rooli palkkaturvalle. 

Asuntokriisi. EU:n asuntokriisiä käsittelevä parlamentin erityisvaliokunta (HOUS) ja Euroopan komissio kokoavat tiistaina yhteen päättäjiä, kansalaisyhteiskunnan edustajia, rahoituslaitoksia ja kansalaisia keskustelemaan EU:n asuntopolitiikasta. Paneelikeskusteluissa keskitytään erityisesti asuntomarkkinoiden muutoksen rahoitukseen, asuntopaineisiin ja -rakentamiseen sekä nuorten ja opiskelijoiden mahdollisuuksiin hankkia kohtuuhintaisia asuntoja. 

Lisätietoa valiokuntien kokouksista, kokousasiakirjatsuora lähetys ja tallenteet 

Eurooppa-päivä. Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivää vietetään jälleen 9. toukokuuta. Suomessa Eurooppa-päivää juhlistetaan muun muassa Helsingissä Oodissa 8.5. ja varsinaisena Eurooppa-päivänä 9.5. Lahdessa. Europe Direct -tiedotuspisteet järjestävät Eurooppa-päivän kunniaksi monenlaista ohjelmaa ympäri Suomea, muun muassa Mikkelissä ja Seinäjoella. Lue lisää Eurooppa-päivän vietosta Suomessa. 

EU-toimielimet avaavat perinteiseen tapaan Eurooppa-päivän kunniaksi ovensa yleisölle muun muassa Brysselissä. Eurooppa-päivän merkeissä on tarjolla monenlaisia tapahtumia, sekä mahdollisuus kurkistaa kulissien taakse ja kuulla työstä, joka vaikuttaa kaikkien eurooppalaisten elämään. Kaikki Eurooppa-päivän tapahtumat ovat maksuttomia. Lisätietoa 

Puhemiehen viikko. Parlamentin puhemies Roberta Metsola osallistuu maanantaina Armenian Jerevanissa Euroopan poliittisen yhteisön huippukokoukseen. Tiistaina hän puhuu kilpailukykykeskuksen avajaistilaisuudessa IE-yliopistossa Brysselissä. Torstaina ja perjantaina puhemies puhuu Euroopan yliopistoinstituutin 50-vuotisjuhlallisuuksien avajaisissa Firenzessä ja puhuu ”Luci d'Europa” -tapahtumassa Roomassa. Puhemiehen verkkosivut 

image-from-the-document-manager

Yksi lukuisista täysistuntoviikon äänestyksistä. Äänestysten suuren määrän vuoksi useimmat hoidetaan kättä nostamalla. Lopullisista päätöslauselmista mepit äänestävät aina sähköisesti. 

Viime viikolla parlamentissa

Parlamentti kokoontui 27.–30. huhtikuuta Strasbourgissa täysistuntoon. Mepit hyväksyivät parlamentin neuvottelukannan EU:n seuraavaan pitkän aikavälin budjettiin. He keskustelivat EU:n vastauksista Lähi-idän kriisiin sekä energian hintakehityksestä ja ottivat kantaa myös muun muassa oikeuden toteutumiseen Ukrainassa, koirien ja kissojen hyvinvoinnin ja jäljitettävyyden parantamiseen sekä tarpeeseen laatia suostumusperusteista raiskauslainsäädäntöä EU:ssa.  

Pitkän aikavälin budjetti. Parlamentti hyväksyi tiistaina kantansa jäsenmaiden kanssa käytäviin neuvotteluihin EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) 2028–2034 keskeisistä luvuista ja rakenteesta. Monivuotisen budjetin on vastattava kansalaisten odotuksiin ja nykypäivän haasteisiin, parlamentti katsoo ja esittää noin 10 % lisäystä komission heinäkuussa 2025 antamaan ehdotukseen.  Vuoden 2027 jälkeisen budjettikaton tulisi olla 1,27 % EU:n BKTL:sta ja elpymisrahaston velanhoitokulut tulisi pitää talousarvion enimmäismäärien ulkopuolella.

Mepit korostavat, että EU:n seuraavan pitkän aikavälin talousarvion on edelleen oltava investointiväline, jolla tuetaan EU:n kansalaisia, alueita sekä yrityksiä. Samalla tulisi varmistaa EU:n tuoma lisäarvo kansalliseen rahankäyttöön verrattuna. Puolustus ja kilpailukyky ovat uusia painopisteitä, mutta myös koheesio- ja maatalousrahoitus on turvattava. Budjettirakenteen yksinkertaistaminen ei saa heikentää avoimuutta, vastuuvelvollisuutta tai demokraattista valvontaa. Uudet tulolähteet olisi hyväksyttävä yhdessä seuraavan talousarvion kanssa, ja niiden olisi tuotettava vuosittain noin 60 miljardia euroa, parlamentti linjaa.

Parlamentti vaatii oikeutta ukrainalaisille siviiliuhreille. Parlamentti tuomitsee torstaina hyväksymässään päätöslauselmassa Venäjän tahalliset ja brutaalit ukrainalaisiin siviileihin kohdistuneet iskut. Se vaatii Venäjää lopettamaan iskut asuinalueisiin, energialaitoksiin, sairaaloihin ja muihin peruspalveluihin Ukrainassa. Venäjän hyökkäyssota on kansainvälisen oikeuden räikeä rikkomus, ja Venäjän sekä sen liittolaisten johtajat on saatettava vastuuseen osallisuudestaan hyökkäysrikokseen, sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Mepit tukevat hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen perustamista ja hyväksyivät Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamisen korvausten maksamiseksi siviiliuhreille. EU:n Venäjä-pakotteita tulisi laajentaa, mepit linjaavat.

Suostumukseen perustuva raiskauslainsäädäntö. Raiskaus on määriteltävä suostumuksen puutteen perusteella kaikissa EU-maissa, mepit vaativat tiistaina hyväksymässään tekstissä. Parlamentti kehottava EU-komissiota esittämään lainsäädäntöä, jossa raiskaus määriteltäisiin kaikkialla EU:ssa suostumuksen puutteeksi. Uhrin vaikeneminen, vastarinnan puute tai aiempi suhde eivät tarkoita suostumusta, mepit linjaavat ja vaativat myös riittävää tukea ja suojelua uhreille koko EU:n alueella. Ammattilaisille halutaan pakollista koulutusta uhrien kohtaamiseen.

EU-säännöillä hyvinvointia kissoille ja koirille. Mepit hyväksyivät ensimmäiset EU-tason hyvinvointistandardit kissoille ja koirille. Laki pyrkii estämään kaltoinkohtelua ja julmia liiketoimintakäytäntöjä sekä parantamaan kissojen ja koirien hyvinvointia. Säännöt koskevat mm. jalostamista, pitämistä, jäljitettävyyttä, tuontia ja kohtelua. Kaikkien koirien ja kissojen rekisteröinnistä ja mikrosiruttamisesta tulee pakollista. Myös jalostaminen niin, että kissalle tai koiralle syntyy terveydelle vaarallisia liioiteltuja rakenteellisia piirteitä, kielletään. EU-kansalaisista 44 prosentilla on lemmikki, ja 74 prosenttia haluaa parantaa niiden suojelua.

Parlamentti haluaa kitkeä verkkokiusaamista. Parlamentti otti torstaina kantaa verkkokiusaamiseen ja -häirintään. Se vaatii tiukempaa EU-lakien ja etenkin digipalveluasetuksen toimeenpanoa, yhtenäistä verkkokiusaamisen määritelmää ja mahdollisia rikosoikeudellisia toimia, sekä alustoilta suurempaa vastuuta uhrien suojelemiseksi. Myös EU:n uhridirektiivin toimeenpanoa tulisi vauhdittaa. Mepit haluavat tehostaa etenkin alaikäisten suojelua ja pyytävät komissiota varmistamaan, että digialustat ottavat käyttöön vapaaehtoisia ilmoitusmekanismeja EU-sääntelyn (ns. CSAM-asetus) puuttuessa. He painottavat jälleen tarvetta kieltää ns. riisumissovellukset.

Digimarkkinasäädös. Mepit vaativat torstaina hyväksymässään päätöslauselmassa komissiota varmistamaan EU:n digimarkkinasäädöksen (DMA) oikea-aikainen ja tehokas täytäntöönpano sekä tekoälypohjaisten hakutyökalujen ja pilvipalveluiden tarkempaa valvontaa. Ulkopuolinen paine ei saa vaarantaa EU:n itsemääräämisoikeutta ja autonomiaa sääntöjensä määrittelyssä. Parlamentin mukaan tehokkaat ja oikeasuhteiset sakot ovat välttämättömiä pelotteen varmistamiseksi ja DMA:n tehokkuuden turvaamiseksi.

Valtakirjaäänestäminen parlamentissa. Parlamentin täysistunto hyväksyi keskiviikkona EU:n vaalilain uudistuksen, jonka myötä naispuoliset mepit voivat siirtää äänioikeutensa toiselle edustajalle raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Parlamentin äänin 616–24 (8 tyhjää) hyväksymä uudistus luo poikkeuksen sääntöön, joka on tähän asti vaatinut parlamentin jäsenen läsnäoloa äänestyksessä. Uudistettu EU:n vaalilaki vaatii vielä neuvoston virallisen hyväksynnän. Tämän jälkeen kaikkien jäsenvaltioiden on ratifioitava säädös kansallisesti, ennen kuin se voi astua voimaan.

Lisätietoa: tiedotteet ja parlamentin hyväksymät tekstit