Parlamentin viikko 24/2024: EU-vaalit: miltä uusi parlamentti näyttää?

EU-vaalit käytiin 27 jäsenmaassa 6–9. kesäkuuta välillä. EU-vaaleissa oli Suomessa 232 ehdokasta, joista valittiin 15 Euroopan parlamentin jäsentä eli meppiä. Alustavan ääntenlaskennan perusteella valituista 10 on istuvia kansanedustajia ja neljä istuvia meppejä.

Paikkaennusteissa meppien alustava jako parlamentin poliittisiin ryhmiin perustuu väistyvän parlamentin ryhmäjakoon. EU-vaalien äänestysaktiivisuus oli Suomessa 42,4 % ja koko EU:ssa alustavien tietojen mukaan 50,8 %. Uusi vaaleilla valittu parlamentti kokoontuu järjestäytymisistuntoon 16.–19. heinäkuuta Strasbourgissa. Valiokunnat järjestäytyvät 22. heinäkuuta alkavalla viikolla Brysselissä.

Parlamentin vaalivuoden 2024 kalenteriin sisältyy 11 nelipäiväistä täysistuntoa Strasbourgissa ja kaksipäiväisiä täysistuntoja Brysselissä. Valiokuntien, valtuuskuntien sekä poliittisten ryhmien kokouksiin on varattu vuoden mittaan keskimäärin kaksi viikkoa kuukaudessa. Osa viikoista on varattu parlamentin jäsenten vaalipiirityöhön ja sidosryhmien tapaamiseen kotimaassa. Kunkin valiokunnan sivuilta löytyy lisätietoa niiden työstä.

image-from-the-document-manager

EU-vaalit 9.kesäkuuta: Vaalien alustavat tulokset

Euroopan parlamentin vaalit eli EU-vaalit järjestettiin 6.–9. kesäkuuta välillä kaikissa 27 EU-maassa. Vaalit alkoivat torstaina 6.6. Hollannissa ja viimeiset vaalihuoneistot sulkeutuivat Italiassa sunnuntai-iltana 9.6. puoliltaöin. Useimmissa EU-maissa varsinainen vaalipäivä oli sunnuntaina 9.6. Kussakin maassa vaalit järjestettiin kansallisten vaalilakiensa mukaan, vaikkakin niiden täytyi noudattaa joitakin yhteisiä periaatteita, kuten suhteellista vaalitapaa. Lisätietoa Euroopan parlamentin vaalimenettelyistä.

Uudet suomalaiset mepit

Alustavan ääntenlaskennan tulosten perusteella Suomesta EU-vaaleissa valitut 15 Euroopan parlamentin jäsentä vaalikaudelle 2024–2029 ovat:

Kokoomus (EPP):

  • Mika Aaltola
  • Aura Salla (kansanedustaja)
  • Pekka Toveri (kansanedustaja)
  • Henna Virkkunen (Euroopan parlamentin jäsen)

Vasemmistoliitto (Left)

  • Li Andersson (kansanedustaja)
  • Merja Kyllönen (kansanedustaja)
  • Jussi Saramo (kansanedustaja)

Sosiaalidemokraatit (S&D)

  • Maria Guzenina (kansanedustaja)
  • Eero Heinäluoma (Euroopan parlamentin jäsen)

Keskusta (Renew)

  • Elsi Katainen (Euroopan parlamentin jäsen)
  • Katri Kulmuni (kansanedustaja)

Vihreät (Greens/EFA)

  • Ville Niinistö (Euroopan parlamentin jäsen)
  • Maria Ohisalo (kansanedustaja)

Perussuomalaiset (ECR)

  • Sebastian Tynkkynen (kansanedustaja)

Ruotsalainen kansanpuolue (Renew)

  • Anna-Maja Henriksson (kansanedustaja)

Valituista 10 on istuvia kansanedustajia ja neljä istuvia meppejä. Meppien jako poliittisiin ryhmiin perustuu väistyvän parlamentin ryhmäjakoon. Lisätietoja vaalituloksista.
Tarkastuslaskenta suoritetaan vaalipiirilautakunnissa vaalipäivää seuraavana maanantaina 10.6. Helsingin vaalipiirilautakunta vahvistaa vaalien koko maan tuloksen keskiviikkona 12.6. ja kirjoittaa valituille mepeille valtakirjat.

Uuden parlamentin kokoonpano

EU-vaaleissa valittiin yhteensä 720 Euroopan parlamentin jäsentä, mikä on 15 enemmän kuin vuoden 2019 vaaleissa. Paikkaennusteen (10.6. klo 12.38 Suomen aikaa) mukaan Euroopan kansanpuolueen ryhmä EPP säilyy parlamentin suurimpana ryhmänä 185 paikalla. EPP:n jälkeen suurimmat ryhmät ovat sosialistien ja demokraattien ryhmä S&D 137 paikalla, Renew Europe eli Uudistuva Eurooppa -ryhmä 79 paikalla, Euroopan konservatiivit ja reformistit ECR 73 paikalla, Identiteetti ja demokratia -ryhmä ID 58 paikalla, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä Greens/EFA 52 paikalla, ja Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä - GUE/NGL The Left 36 paikalla. Tämän lisäksi sitoutumattomia meppejä on paikkaennusteen mukaan 46, ja muita meppejä 54. 

Ennuste

Euroopan parlamentin paikkajaosta perustuu alustaviin tuloksiin 23 EU-maasta ja arvioihin sekä kyselyihin neljästä muusta. Ryhmäjako on tehty väistyvän parlamentin rakenteen perusteella ja se voi muuttua vaalien jälkeen. Jos kansallinen puolue ei virallisesti kuulu mihinkään väistyvän parlamentin poliittisista ryhmistä tai nykyisen parlamentin sitoutumattomien ryhmään, se näkyy “kaatoluokassa” muut.

Paikkajakoennustetta päivitetään säännöllisesti ja viimeisimmät tiedot julkaistaan 24 virallisella kielellä EU-vaalien tulossivuilla. Sieltä löydät kansalliset tulokset, paikat poliittisen ryhmän, maan tai molempien mukaan jaettuna, tiedot sukupuolijakaumasta sekä äänestysprosentin. Lisäksi voit mm. verrata tuloksia ja rakentaa enemmistöjä. EU-vaalien lopulliset tulokset saadaan, kun kunkin jäsenvaltion vaaliviranomainen on ne kuuluttanut ja kansallinen lainsäädäntävallan käyttäjä vahvistanut. Poliittisten ryhmien on ilmoitettava nimensä ja kokoonpanonsa 15.7. mennessä parlamentin puhemiehelle.

Parlamentin kokoonpanoa arvioidaan aina ennen EU-vaaleja; muutoksen taustalla on Euroopan väestörakenteen muutos. Myös suomalaismeppien määrä nousi yhdellä, minkä johdosta uudella parlamenttikaudella suomalaismeppejä on 15. Tiedotteessa lisätietoa meppien maakohtaisesta määrästä.

Äänestysprosentti

Alustavien tietojen mukaan 50,8 % äänioikeutetuista käytti ääntään koko EU:n alueella, kun taas Suomessa asuvista 42,4 % ja kaikista suomalaisista äänioikeutetuista 40,4 % äänesti EU-vaaleissa. Koko EU:n tasolla äänestysaktiivisuus näyttäisi nousevan hieman vuoden 2019 EU-vaaleista, jolloin 50,6 % äänioikeutetuista äänesti. Suomessa äänestysaktiivisuus laski hienoisesti verrattuna vuoden 2019 EU-vaaleihin (42,7 %).

EU-vaaleissa noin 373 miljoonalla EU-kansalaisella oli mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan. Ensiäänestäjiä oli noin 26 miljoonaa. Äänestyksen ikärajat vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Itävallassa, Belgiassa, Saksassa ja Maltalla kaikki yli 16-vuotiaat saavat äänestää. Kreikassa ikäraja on 17 vuotta. Lopuissa EU-maissa ikäraja on Suomen tavoin 18 vuotta. Lisätietoa ikärajoista (eng.).


Kärkiehdokkaat

Euroopan parlamentti on pyrkinyt ”eurooppalaistamaan” EU-vaaleja siten, että kansalaiset voisivat vaikuttaa vaaleissa myös Euroopan komission puheenjohtajan valintaan. Parlamentti tuki jälleen EU-vaalien edellä kärkiehdokasmenettelyä, jossa kukin Euroopan tason poliittinen puolue nimeää ehdokkaansa EU:n komission puheenjohtajan virkaan. Komission puheenjohtajaksi pyrkivien Euroopan tason poliittisten puolueiden kärkiehdokkaiden Eurovisio-vaalitentti 23.5. on katsottavissa tallenteena parlamentin Suomen-toimiston Youtube -kanavalla. Tentin aiheet olivat talous ja työpaikat, puolustus ja turvallisuus, ilmasto ja ympäristö, demokratia ja johtajuus, muuttoliikkeet ja rajat sekä innovaatiot ja teknologia.

Kotimaan ja Eurooppasalin tapahtumia

After the European Parliament election: How will the EU change?  Englanninkielinen seminaari Eurooppasalisssa 18.6. klo 10-11.30. Kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen. Tapahtumaa voi seurata myös striimin kautta. Lisätietoa tapahtumasta ja ilmoittautumislinkit Ulkopoliittisen instituutin verkkosivuilla.

Toimittajille

Vaalit ovat ohi – mistä löytää tietoa?

Parlamentin vaalisivusto tarjoaa perustietoa vaaleista ja äänestämisestä. Sivustolla voi myös tarkastella vaali-illan vaalituloksia ja tarkistaa aikaisempien vaalien tietoja. Parlamentin paikkajakoennustetta päivitetään säännöllisesti, ja viimeisimmät tiedot julkaistaan tulossivuilla. Sieltä löydät kansalliset tulokset, paikat poliittisen ryhmän, maan tai molempien mukaan jaettuna, tiedot sukupuolijakaumasta sekä äänestysprosentin. Lisäksi voit mm. verrata tuloksia ja rakentaa enemmistöjä.
Toimittajien lehdistöpakettiin on koottu tietoa siitä, mitä tapahtuu vaalien jälkeen.

Parlamentin tulevan vaalikauden aikataulusta:

Uusi parlamentti järjestäytyy:

  • 10.6. alkaen: Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien muodostaminen. Poliittisessa ryhmässä on oltava vähintään 23 parlamentin jäsentä, jotka on valittu vähintään neljäsosasta jäsenmaita (eli vähintään seitsemästä jäsenmaasta).
  • Poliittisten ryhmien on ilmoitettava puhemiehelle nimensä, poliittinen julistuksensa ja kokoonpanonsa 15.7. mennessä, jotta ne voidaan tunnustaa virallisesti 16.7. parlamentin järjestäytymisistunnossa.
  • 16.7. Uusi vaalikausi alkaa. Kauden ensimmäisessä täysistunnossa 16.–19.7. Strasbourgissa valitaan parlamentin puhemies, varapuhemiehet ja kvestorit.
  • Valiokunnat järjestäytyvät ja valitsevat puheenjohtajistonsa 22.–25.7.
  • Komission puheenjohtajan valinta (alustavasti) 16.–19.9. täysistunnossa. Parlamentti kuulee EU-maiden komissaariehdokkaita loka-marraskuulla ja äänestää loppuvuodesta koko komission kokoonpanosta. Kuinka komissio valitaan? Katso video.

Toimittaja, lähde mukaan Strasbourgiin seuraamaan EU-parlamentin täysistuntoa uuden vaalikauden alussa

Kesäkuun EU-vaaleissa valittu parlamentti kokoontuu ensimmäisen kerran heinäkuun täysistunnossa. Matkan aikana toimittajat saavat mahdollisuuden seurata paikan päällä Euroopan parlamentin työtä, tavata uusia parlamentin jäseniä ja lisätä tietouttaan EU-päätöksenteosta uuden vaalikauden alussa. Toimittajilla on myös aikaa tehdä haastatteluita ja uutisoida viikon ajankohtaisista tapahtumista. Haku koskee 16.–19. heinäkuuta sekä 16.–19. syyskuuta täysistuntoja Strasbourgissa: Euroopan parlamentti maksaa kohtuulliset matkakustannukset economy-luokassa sekä majoituksen; lisätietoa hausta ja hakulomake. Hae mukaan viimeistään 11. kesäkuuta.

 

image-from-the-document-manager-1