Parlamentin viikko 27/2024: Poliittiset ryhmät jatkavat järjestäytymistään

Euroopan parlamentti valmistautuu kymmenenteen vaalikauteensa toivottamalla kesäkuun EU-vaaleilla valitut mepit tervetulleiksi. Neuvottelut parlamentin poliittisten ryhmien kokoonpanosta jatkuvat Brysselissä. EU-maiden johtajat pääsivät 27.–28.6. Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa sopuun EU:n korkean tason nimityksistä. Unkarin EU-puheenjohtajuuskausi käynnistyy.

image-from-the-document-manager

EU-vaalit 9.kesäkuuta: Vaalien alustavat tulokset

Euroopan parlamentin vaalit eli EU-vaalit järjestettiin 6.–9. kesäkuuta välillä kaikissa 27 EU-maassa. Vaalit alkoivat torstaina 6.6. Hollannissa ja viimeiset vaalihuoneistot sulkeutuivat Italiassa sunnuntai-iltana 9.6. puoliltaöin. Useimmissa EU-maissa varsinainen vaalipäivä oli sunnuntaina 9.6. Vaalit järjestettiin EU-maissa kansallisten vaalilakien mukaan, vaikkakin maiden täytyi noudattaa joitakin yhteisiä periaatteita, kuten suhteellista vaalitapaa (lisätietoa). 

Uudet suomalaiset mepit. Suomen EU-vaalien vahvistetut tulokset löytyvät oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelusta. Valmistuneen ääntenlaskennan tulosten perusteella Suomesta EU-vaaleissa valitut 15 Euroopan parlamentin jäsentä vaalikaudelle 2024–2029 ovat: 

Kokoomus (EPP):

  • Mika Aaltola
  • Aura Salla (kansanedustaja)
  • Pekka Toveri (kansanedustaja)
  • Henna Virkkunen (Euroopan parlamentin jäsen)

Vasemmistoliitto (The Left)

  • Li Andersson (kansanedustaja)
  • Merja Kyllönen (kansanedustaja)
  • Jussi Saramo (kansanedustaja)

Sosiaalidemokraatit (S&D)

  • Maria Guzenina (kansanedustaja)
  • Eero Heinäluoma (Euroopan parlamentin jäsen)

Keskusta (Renew)

  • Elsi Katainen (Euroopan parlamentin jäsen)
  • Katri Kulmuni (kansanedustaja)

Vihreät (Greens/EFA)

  • Ville Niinistö (Euroopan parlamentin jäsen)
  • Maria Ohisalo (kansanedustaja)

Perussuomalaiset (ECR)

  • Sebastian Tynkkynen (kansanedustaja)

Ruotsalainen kansanpuolue (Renew)

  • Anna-Maja Henriksson (kansanedustaja)

Valituista 10 on istuvia kansanedustajia ja neljä istuvia meppejä. Meppien jako poliittisiin ryhmiin perustuu väistyvän parlamentin ryhmäjakoon. Lisätietoja.

Uuden parlamentin kokoonpano. EU-vaaleissa valittiin yhteensä 720 Euroopan parlamentin jäsentä, mikä on 15 enemmän kuin vuoden 2019 vaaleissa. Alustavan tiedon mukaan 55 % valituista jäsenistä on uusia, mikä on hieman vähemmän kuin edellisissä EU-vaaleissa 2019. Valituista noin 60 % on miehiä, 40 % naisia. Alustavan tiedon mukaan nuorin valittu uusi meppi on 23-vuotias Lena Schilling Itävallan vihreän puolueen listalta.

Viimeisimmän paikkaennusteen (tilanne 27.6. klo 10.59 Suomen aikaa) mukaan Euroopan kansanpuolueen ryhmä EPP säilyy parlamentin suurimpana ryhmänä 188 paikalla. EPP:n jälkeen suurimmat ryhmät ovat sosialistien ja demokraattien ryhmä S&D 136 paikalla, Euroopan konservatiivit ja reformistit ECR 83 paikalla, Renew Europe eli Uudistuva Eurooppa -ryhmä 75 paikalla, , Identiteetti ja demokratia -ryhmä ID 58 paikalla, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä Greens/EFA 54 paikalla, ja Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä - GUE/NGL The Left 39 paikalla. Tämän lisäksi sitoutumattomia meppejä on paikkaennusteen mukaan 45, ja muita meppejä 42.

Päivitys parlamentin paikkajaosta perustuu alustaviin ja lopullisiin kansallisiin vaalituloksiin. Ryhmäjako on tehty väistyvän parlamentin rakenteen perusteella ja se voi muuttua ennen uuden vaalikauden alkua. Jos kansallinen puolue ei virallisesti kuulu mihinkään väistyvän parlamentin poliittisista ryhmistä tai nykyisen parlamentin sitoutumattomien ryhmään, se näkyy “kaatoluokassa” muut.

Paikkajakoennustetta päivitetään säännöllisesti ja viimeisimmät tiedot julkaistaan 24 virallisella kielellä EU-vaalien tulossivuilla. Sieltä löydät kansalliset tulokset, paikat poliittisen ryhmän, maan tai molempien mukaan jaettuna, tiedot sukupuolijakaumasta sekä äänestysprosentin. Lisäksi voit mm. verrata tuloksia ja rakentaa enemmistöjä. EU-vaalien lopulliset tulokset saadaan, kun kunkin jäsenvaltion vaaliviranomainen on ne kuuluttanut ja kansallinen lainsäädäntävallan käyttäjä vahvistanut. Viranomaisten on myös varmistettava, ettei valituilla ole yhteensopimattomia virkoja, toimia tai luottamustehtäviä.

Parlamentin poliittiset ryhmät. Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit ryhmittyvät poliittisten kantojensa mukaan. Ryhmät järjestäytyvät EU-vaalien jälkeisinä viikkoina kesä-heinäkuussa. Poliittisten ryhmien on ilmoitettava nimensä, kokoonpanonsa sekä poliittinen julistuksensa 15.7. mennessä parlamentin puhemiehelle. Poliittinen julistus käsittää ryhmän arvot ja päämäärät. Puhemies ilmoittaa poliittisten ryhmien perustamisesta 16. heinäkuuta parlamentin järjestäytymisistunnossa. 

Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan 23 jäsentä vähintään neljäsosasta jäsenvaltioita (eli seitsemästä maasta). Jäsen voi kuulua vain yhteen poliittiseen ryhmään. Osa jäsenistä ei kuulu mihinkään poliittiseen ryhmään ja heitä kutsutaan sitoutumattomiksi jäseniksi. Väistyvässä parlamentissa on 7 poliittista ryhmää. Ainoastaan parlamentin suurimmassa eli EPP-ryhmässä oli vaalikaudella 2019–2024 meppejä kaikista EU-maista. Lisätietoa ryhmistä.

Äänestysprosentti. Alustavien tietojen mukaan 51,08 % äänioikeutetuista käytti ääntään koko EU:n alueella, kun taas Suomessa asuvista 42,4 % ja kaikista suomalaisista äänioikeutetuista 40,4 % äänesti EU-vaaleissa. Koko EU:n tasolla äänestysaktiivisuus nousi hieman vuoden 2019 EU-vaaleista, jolloin 50,6 % äänioikeutetuista äänesti. Äänestysaktiivisuus oli nyt korkeimmillaan EU-tasolla 30 vuoteen ja nousi 14 jäsenmaassa. Suomessa äänestysaktiivisuus laski hienoisesti verrattuna vuoden 2019 EU-vaaleihin (42,7 %). Lisätietoja.

Komission puheenjohtajan valinta. EU-maiden johtajat pääsivät 27.–28.6. huippukokouksessaan sopuun EU:n korkean tason henkilönimityksistä. Saksalaisen Ursula von der Leyenin esitetään jatkavan komission puheenjohtajana. Ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaksi edustajaksi valittiin Viron pääministeri Kaja Kallas ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi Portugalin entinen pääministeri Antonio Costa

Parlamentin puhemies Roberta Metsola korosti puheessaan EU-johtajille, että parlamentti on sitoutunut kärkiehdokasmenettelyyn vaalituloksen mukaisesti. Metsola ennakoi, että parlamentin ryhmäjohtajat voisivat tavata jatkokaudelle pyrkivän von der Leyenin jo tiistaina 2.7. tunnustellakseen, heijasteleeko puheenjohtajaehdokkaan ohjelma parlamentin enemmistön näkemyksiä.

Puheenvuorossaan EU-maiden johtajille Metsola painotti, että Euroopan kansalaiset antoivat vankan tukensa EU:n arvojen, turvallisuuden ja Ukrainan puolustukselle. Metsola korosti, kuinka jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen Ukrainan ja Moldovan kanssa on tärkeä, EU:n strategisia intressejä tukeva kehitysaskel. Metsolan mukaan EU:n laajentuminen tuleekin olemaan tulevan 2024–2029 vaalikauden prioriteetteja. Metsola alleviivasi, kuinka tulevalla vaalikaudella on tärkeää kehittää EU:n sisämarkkinoita, puolustusteollisuutta ja kilpailukykyä EU:n globaalin aseman turvaamiseksi. Lisäksi Metsolan mukaan tulevalla vaalikaudella on tärkeää toteuttaa vihreä ja digitaalinen siirtymä kaikkia hyödyttävällä tavalla. Lisätietoja (eng.)

Parlamentin jäsenet äänestävät Eurooppa-neuvoston ehdokkaasta komission puheenjohtajaksi alustavien tietojen mukaan jo 16.–19. heinäkuuta täysistunnossa. Parlamentti valitsee komission puheenjohtajan jäsentensä enemmistöllä (361, kun parlamentissa on 720 jäsentä). Äänestys on salainen. Jos ehdokas ei saa vaadittua enemmistöä, Eurooppa-neuvosto ehdottaa kuukauden kuluessa uutta ehdokasta. Parlamentti kuulee EU-maiden komissaariehdokkaita loka-marraskuulla ja äänestää loppuvuodesta koko komission kokoonpanosta. Lisätietoa

Ukraina / EU-jäsenyysneuvottelut. Neuvottelut Ukrainan EU-jäsenyydestä avattiin 25.6. ministeritason konferenssilla. Ukraina haki EU:n jäsenyyttä helmikuussa 2022, ja sille myönnettiin EU:n ehdokasmaan asema kesäkuussa 2022. EU-maiden johtajat päättivät neuvottelujen avaamisesta joulukuussa 2023 ja EU:n neuvosto hyväksyi neuvottelujen puitteet 21.6. Lisätietoa

Unkarin EU-puheenjohtajuuskausi. Unkarin puolivuotinen kausi EU:n neuvoston puheenjohtajana käynnistyy 1. heinäkuuta. Toista kertaa EU:n ruorissa olevan Unkarin puheenjohtajuuskauden painopisteitä ovat unionin kilpailukyky, puolustus, laajentuminen, maahanmuutto, koheesio- ja maatalouspolitiikka sekä väestönkehityksen haasteet. Unkarin EU-puheenjohtajuuskauden painopisteet ja kalenteri täällä (eng.)

image-from-the-document-manager-1

Kotimaan ja Eurooppasalin tapahtumia

Eurooppa-foorumi Turussa 28.–30.8.
Eurooppa-foorumi kokoaa jälleen elokuun lopulla Turkuun vaikuttajia, asiantuntijoita ja päättäjiä keskustelemaan ajankohtaisista eurooppalaisista kysymyksistä ja haasteista. Seitsemättä kertaa järjestettävän foorumin teemana on tällä kertaa Suomen ja Euroopan turvallinen tulevaisuus. Euroopan parlamentin Suomen-toimiston sekä komission Suomen-edustuston keskustelussa 30. elokuuta klo 13.30–14.15 pohditaan EU:n roolia demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien puolustajana epävakaassa geopoliittisessa ympäristössä. Keskustelemassa aiheesta Navigating the Long-Term Fallout of Russian Invasion: Assessing Our Values' Standing towards 2030’s ovat uudet mepit Mika Aaltola (EPP, kok.) ja Li Andersson (The Left, vas.) sekä Yhdysvaltojen Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey. Keskustelun juontaa komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar. Keskustelu käydään englanniksi Turun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä (Itäinen Rantakatu 14). Lisätietoa

Komission Suomen-edustusto järjestää myös keskustelun “Puolustus ja turvallisuus”, jossa panelistit pohtivat Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutuksia unionin luonteeseen sekä tarvittavia jatkotoimia kriittisten riippuvuuksien vähentämiseksi ja huoltovarmuuden kohentamiseksi. Keskustelemassa ovat Euroopan investointirahaston toimitusjohtaja Marjut Falkstedt, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen sekä komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston (DG DEFIS) erityisasiantuntija Jonas Cederlöf. Keskustelun juontaa toimittaja Petri Raivio. Keskustelu käydään 30. elokuuta klo 12.30–13.15 Turun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Tervetuloa! Lisätietoa

Toimittajille

Vaalit ovat ohi – mitä tapahtuu vaalien jälkeen?
Parlamentin vaalisivusto tarjoaa tietoa EU-vaaleista, niiden tuloksista ja myös aikaisempien vaalien tulostietoja. Parlamentin paikkajakoennustetta päivitetään säännöllisesti, ja viimeisimmät tiedot julkaistaan tulossivuilla. Sieltä löydät kansalliset tulokset, paikat poliittisen ryhmän, maan tai molempien mukaan jaettuna, tiedot sukupuolijakaumasta sekä äänestysprosentin. Lisäksi voit mm. verrata tuloksia ja rakentaa enemmistöjä. Toimittajien tietopakettiin on koottu tietoa siitä, mitä tapahtuu vaalien jälkeen

Parlamentin tulevan vaalikauden aikatauluista:
Uusi parlamentti järjestäytyy:
Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien muodostaminen. Poliittisessa ryhmässä on oltava vähintään 23 parlamentin jäsentä, jotka on valittu vähintään neljäsosasta jäsenmaita (eli vähintään seitsemästä jäsenmaasta). Mepit liittyvät useimmiten jo olemassa olevaan poliittiseen ryhmään, mutta myös uusia ryhmiä voi muodostua. Parlamentin jäsenet voivat myös halutessaan olla liittymättä mihinkään poliittiseen ryhmään, jolloin heitä kutsutaan sitoutumattomiksi jäseniksi. Jokainen ryhmä järjestää oman perustavan kokouksensa, jonka jälkeen niiden on ilmoitettava puhemiehelle nimensä, poliittinen julistuksensa ja kokoonpanonsa 15.7. mennessä, jotta ne voidaan tunnustaa virallisesti 16.7. parlamentin järjestäytymisistunnossa. Lisätietoa ryhmistä.

Poliittisten ryhmien perustavien kokousten alustava aikataulu kronologisessa järjestyksessä:

  • EPP: 18. kesäkuuta
  • Vihreät/EVA: 19. kesäkuuta 
  • S&D: 25. kesäkuuta 
  • Renew Europe: 26. kesäkuuta 
  • ECR: 3. heinäkuuta 
  • ID: 3. heinäkuuta
  • The Left: 3. heinäkuuta

Poliittisten ryhmien puheenjohtajavalinnat. Poliittisista ryhmistä EPP sekä Vihreät/EVA julkistivat viime viikolla valintansa ryhmiensä puheenjohtajiksi. EPP:n ryhmän puheenjohtajaksi valittiin jatkokaudelle Manfred Weber ja Vihreät/EVA ryhmän puheenjohtajiksi valittiin Bas Eickhout sekä jatkokaudelle Terry Reintke. S&D:n puheenjohtajana jatkaa espanjalainen Iratxe García Pérez ja Renew:n johdossa ranskalainen Valérie Hayer. Suomen Anna-Maja Henriksson (r.) valittiin Renew:n varapuheenjohtajaksi. Muiden ryhmien odotetaan valitsevan puheenjohtajansa perustavissa kokouksissaan yllä olevan aikataulun mukaisesti.

16.7. Suorilla vaaleilla vuodesta 1979 valitun Euroopan parlamentin 10. vaalikausi käynnistyy. Kauden ensimmäisessä täysistunnossa 16.–19.7. Strasbourgissa valitaan parlamentin puhemies, varapuhemiehet ja kvestorit. Mepit äänestävät myös parlamentin pysyvien valiokuntien ja alivaliokuntien jäsenmäärästä. Täysistunnossa ilmoitetaan todennäköisesti myös valiokuntien kokoonpanosta.

22.–25.7. valiokunnat järjestäytyvät Brysselissä ja valitsevat puheenjohtajistonsa eli puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat.

Komission puheenjohtajan valinta. Jäsenmaiden ehdokas komission puheenjohtajaksi esittelee parlamentin täysistunnolle poliittiset painopisteensä. Parlamentin jäsenet äänestävät Eurooppa-neuvoston ehdokkaasta komission puheenjohtajaksi mahdollisesti jo 16.–19. heinäkuuta täysistunnossa. Tullakseen valituksi, ehdokkaan tulee saada parlamentin jäsenten enemmistö (361) taakseen. Äänestys toimitetaan salaisena. Jos ehdokas ei saa vaadittua enemmistöä, Eurooppa-neuvosto ehdottaa kuukauden kuluessa uutta ehdokasta. Parlamentin työjärjestys: komission puheenjohtajan valitseminen

Koko komission valinta. EU:n neuvosto koostaa listan jäsenmaiden komissaariehdokkaista yhteisymmärryksessä komission puheenjohtajaksi valitun kanssa. Tämä välittää ehdotuksen komission rakenteeksi ja salkkujaoksi parlamentin puhemiehelle, joka kutsuu komissaariehdokkaat parlamentin valiokuntiin julkisiin kuulemisiin (alustavasti loka-marraskuussa). Komissaariehdokkaiden kuulemisten päätteeksi komission puheenjohtaja kutsutaan esittelemään komission kokoonpano ja ohjelma parlamentin täysistunnolle, joka valitsee tai hylkää koko komission annettujen äänten enemmistöllä. Parlamentin työjärjestys: komission valitseminen 

Kun komissio on muodostettu ja aloittaa työnsä, alustavasti viimeistään 2025 tammikuussa, siltä odotetaan ehdotuksia uudeksi lainsäädännöksi. Uusi parlamentti päättää vaalikauden alussa myös, mitä se tekee niille lainsäädäntöesityksille, joita ei viety loppuun asti ennen vaaleja. Näihin esityksiin kuuluvat esimerkiksi korruption vastaiset toimet, tekoälyn vastuuvelvollisuussäännöt, lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuminen ja eläinkuljetuksia sekä kissojen ja koirien hyvinvointia koskevat säännöt.

Postituslistallemme voi liittyä lähettämällä viesti osoitteeseen ephelsinki@europarl.europa.eu
Mikäli et enää halua saada tiedotteitamme, voit lähettää meille viestin osoitteeseen ephelsinki@europarl.europa.eu
Tietoja käytetään vain tiedotteiden lähettämistä varten. Tietoja ei välitetä kolmansille osapuolille.