Parlamentin viikko 29/2025: Valiokuntien kokouksia Brysselissä

Parlamentin viikko jää kesätauolle ja ilmestyy seuraavan kerran parlamentin syyskauden alussa. Euroopan parlamentin Suomen-toimisto toivottaa lukijoille mukavaa kesänjatkoa! 

Parlamentissa tällä viikolla 

Tanskan puheenjohtajuus. Tanskan ministerit esittelevät alkaneella viikolla puheenjohtajakauden painopisteitä parlamentin valiokuntien kokouksissa. Mepit keskustelevat esimerkiksi Tanskan Eurooppa-ministeri Marie Bjerren ja ulkoministeri Lars Løkke Rasmussenin kanssa. Ulkoasiainvaliokunnan tiedote (englanniksi), Kansainvälisen kaupan valiokunnan tiedote (englanniksi) 

Israel-Palestiina. Ulkoasiainvaliokunta (AFET) järjestää tiistaina julkisen kuulemistilaisuuden kansainvälisen tuomioistuimen ja kansainvälisen rikostuomioistuimen päätösten vaikutuksista EU:n rooliin Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin rauhanomaisen ratkaisun tukemisessa. Tilaisuuden tarkoituksena on selventää kokonaistilannetta, mutta myös tarjota oikeudellisia ja poliittisia näkemyksiä rakentavien kantojen luomiseksi EU:ssa. Tiedote (englanniksi) 

Kiina. EU:n ja Kiinan huippukokouksen alla torstaina pidettävässä ihmisoikeusvaliokunnan (DROI) kokouksessa vaihdetaan näkemyksiä Kiinan ihmisoikeustilanteesta. Tilaisuuteen osallistuvat kansalaisyhteiskunnan edustajat jakavat näkemyksiään EU:n ja Kiinan suhteiden kehityksestä ihmisoikeusteemojen näkökulmasta. Tiedote (englanniksi) 

Nato. Euroopan parlamentti isännöi maanantaista tiistaihin kestävää 107. Rose-Roth –seminaaria yhteistyössä Naton parlamentaarisen yleiskokouksen kanssa. Seminaari kokoaa yhteen Euroopan parlamentin, NATO-jäsenvaltioiden parlamenttien sekä Euroopan komission jäseniä, asiantuntijoita ja poliittisia päättäjiä. Tilaisuuden asialistalla EU:n ja Naton yhteistyön nykytila sekä yhteiset haasteet, kuten hybridisodankäynti, disinformaatio, ulkomainen häirintä, puolustusmäärärahojen lisäämistarve. Lisäksi keskusteluissa käsitellään maailmanlaajuisten liittoutumien rakentamisen tärkeyttä demokratian suojelemiseksi. Tiedote (englanniksi)

Muuttoliikkeet. Kehitysvaliokunta (DEVE) järjestää tiistaina kaksi paneelikeskustelua, joista ensimmäisessä keskitytään muuttoliikkeiden perimmäisten syiden, kuten konfliktien, elintarviketurvan puutteen sekä ilmastonmuutoksen synnyttämien haasteiden ratkomiseen kehitysyhteistyön keinoin. Toisessa keskustelussa tartutaan EU:n maahanmuutto- ja kehityspolitiikan väliseen johdonmukaisuuteen muun muassa Agenda 2030 –toimintaohjelman näkökulmasta. Tiedote (englanniksi) 

Iso-Britannia. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta (CULT) äänestää keskiviikkona EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanoa koskevasta lausunnosta. Lausunnossa keskitytään nuorten ja kulttuurin liikkuvuuteen. Siinä korostetaan EU:n opiskelijoiden määrän jyrkkää vähenemistä YK:ssa ja tuetaan uuden nuorisovaihto-ohjelman kehittämistä. Lausunnossa käsitellään myös taiteilijoiden kohtaamia haasteita, kuten 90 päivän sääntöä, viisumien epävarmuutta, tavaroiden arvonlisäveroa ja kuljetuskysymyksiä. Tiedote (englanniksi) 

Taloudellinen turvallisuus. Kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) tiistain kuulemistilaisuudessa käsitellään kauppaa ja taloudellista turvallisuutta protektionismin ja geopoliittisten haasteiden värittämässä nykyajassa. Kaksiosaisessa paneelikeskustelussa keskitytään kumppanuuteen ja riskien vähentämiseen sekä kriittisiin teknologioihin, joista keskustelevat puolijohteiden, tekoälyn ja kvanttiteknologian sidosryhmien edustajat. Tiedote (englanniksi) 

Budjetti. Komissaari Piotr Serafin esittelee komission ehdotuksen EU:n seuraavasta pitkän aikavälin budjetista keskiviikkona. Komissio on ilmoittanut, että uuden monivuotisen rahoituskehyksen keskeisenä periaatteena on joustavuus säilyttäen samalla sen riittävä ennustettavuus. Budjetin valmistelusta vastaavat mepit pitävät tiistaina lehdistötilaisuuden parlamentin painopisteistä ennen komission ehdotuksen julkaisua seuraavana päivänä. Tiedote (englanniksi)  

Kevätpaketti. Tiistaina talous- (ECON) ja työllisyysvaliokuntien (EMPL) mepit sekä komission johtava varapuheenjohtaja Roxana Mînzatu ja talouspolitiikasta ja tuottavuudesta vastaava komissaari Valdis Dombrovskis keskustelevat äskettäin hyväksytystä kevätpaketista.  

Komission kevätpaketeista alkaa vuotuinen EU-ohjausjakso, jossa tarkastellaan EU:n tärkeimpiä taloudellisia ja sosiaalisia haasteita sekä annetaan poliittista ohjausta. Tavoitteena on vahvistaa EU:n kilpailukykyä, vaurautta ja joustavuutta ja varmistaa samalla julkisen talouden kestävyys sekä makrotaloudellinen vakaus. Samalla arvioidaan jäsenvaltioiden edistymistä tarkistetun talouden ohjauskehyksen ja niiden finanssipoliittisten ja rakenteellisten suunnitelmien mukaisesti. Paketit myös sisältävät maakohtaisia suosituksia uudistusten ja investointien edistämiseksi. Tiedote (englanniksi)   

Ilmastotavoitteet. ENVI keskustelee maanantaina komission ehdotuksesta asettaa EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteeksti kasvihuonekaasujen vähentäminen 90 prosentilla vuoden 1990 tasoon verratuna. Tavoite perustuu EU:n tavoittelemaan ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Komission ehdotuksen keskiössä on joustavuus, kuten laadukkaiden kansainvälisten päästöhyvitysten rajallinen käyttö, jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Tiedote (englanniksi) 

Lisäksi ENVI:n jäsenet keskustelevat komission kanssa disinformaatiosta, joka on uhka EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikalle sekä heikentää kansalaisten luottamusta EU:n päätöksentekoprosesseihin. Joulukuussa 2024 13 prosenttia verkossa levitetystä disinformaatiosta Euroopassa koski ilmastoa. Tilaisuudessa tarkastellaan keinoja, joilla virheellisten kertomusten leviämistä voidaan ehkäistä. Tiedote (englanniksi) 

Viime viikolla parlamentissa 

Parlamentti kokoontui 7.–10. heinäkuuta täysistuntoon Strasbourgissa. Asialistalla olivat juuri alkaneen Tanskan puheenjohtajakauden painopisteet sekä tuleva EU:n ja Kiinan välinen huippukokous. Lisäksi täysistunnossa käsiteltiin energian toimitusvarmuutta sekä varautumista alkavaan metsäpalokauteen. Täyistunnossa hyväksyttiin myös tukipaketit 2024 tulvissa kärsineille jäsenmaille ja Bulgarian euron käyttöönotto ensi vuoden tammikuussa. 

Tanskan puheenjohtajuus. Mepit keskustelivat tiistaina Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin kanssa Tanskan puolivuotisen puheenjohtajakauden agendasta. Keskusteluun osallistui myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.  

Pääministeri Frederiksen sanoi, että EU:lla on edessään suurimmat kansainväliset haasteet sitten 1940-luvun: geopoliittinen ja taloudellinen kilpailu sekä konfliktien lisääntyminen. Hän korosti Euroopan vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustusteollisuuden vahvistamisen tärkeyttä. Vastatakseen Venäjän aiheuttamaan sotilaalliseen uhkaan Euroopan on Frederiksenin mukaan myös edelleen tuettava Ukrainan taistelua rauhan ja vapauden puolesta. Samalla Tanska haluaa vahvistaa EU:n kilpailukykyä parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä ja edistämällä vihreää siirtymää entistä nopeammin. Tiedote (englanniksi) 

EU-Kiina. Mepit ilmaisivat torstaissa hyväksytyssä päätöslauselmassa huolensa Kiinan kriittisten raaka-aineiden vientirajoituksista. Kiina asetti 4. huhtikuuta 2025 vientirajoituksia seitsemälle harvinaiselle maametallille ja magneetille, joita käytetään puolustus-, energia- ja autoteollisuudessa, vastauksena Yhdysvaltojen kiinalaisille tuotteille asettamien tullien korotuksiin. Parlamentti toteaa vientirajoitukset perusteettomiksi ottaen huomioon Kiinan liki monopoliaseman kriittisten raaka-aineiden viejänä.  

Lisäksi päätöslauselmassa korostuu tarve nopeuttaa kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen (CRMA) täytäntöönpanoa. Mepit myös keskustelivat komission ja neuvoston kanssa odotuksistaan EU-Kiina-huippukokousta kohtaan. EU-Kiina-huippukokous järjestetään heinäkuussa osana kahdenvälisten suhteiden 50. juhlavuotta. Tiedote (englanniksi) 

Bulgaria. Parlamentti hyväksyi mietinnön, joka vahvistaa Bulgarian täyttävän kriteerit euron käyttöönottamiseksi 1. tammikuuta 2026. Jäsenvaltioiden vahvistuksen jälkeen Bulgariasta tulee euroalueen 21. jäsen. Euron käyttöönottamiseksi maiden on täytettävä vuoden 1992 Maastrichtin sopimuksessa vahvistetut kriteerit. Näillä taloudellisilla ja oikeudellisilla vaatimuksilla varmistetaan että jäsenmaat ovat valmiita euron käyttöönottoon ja toimimaan moitteettomasti euroalueella. Viimeisin euroalueeseen liittynyt maa oli Kroatia vuonna 2023. Tiedote (englanniksi) 

Budjetti. Viime viikolla parlamentti tarkasteli prioriteettejaan seuraavaa EU:n pitkän aikavälin budjettia koskien. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistui tiistain EP:n puheenjohtajakokuksen keskusteluun budjetin tulevaisuudesta puhemies Metsolan ja poliittisten ryhmien johtajien kanssa. 

Keskiviikon keskustelussa parlamentti puolestaan esitti kantansa ja odotuksensa koskien budjettia, jonka komission odotetaan julkistavan 16.7. Mepit pyysivät komissiota keskittymän budjetin nykyaikaistamiseen, yksinkertaistamiseen, avoimuuteen sekä tehokkuuteen. Mepit korostivat, että koheesio- ja maatalouspolitiikan tulee pysyä budjetissa vahvana ja erillisenä osanaan.  

EU:n pitkän aikavälin budjetin hyväksyminen edellyttää sekä jäsenmaiden että parlamentin hyväksyntää. Jäsenmaiden on hyväksyttävä se yksimielisesti ja parlamentin ehdottomalla enemmistöllä. Tiedote (englanniksi) 

Kaasu. Tiistaina mepit hyväksyivät kaasunvarastointia koskevan lainsäädännön päivityksen. Asetuksella, josta parlamentti ja neuvosto pääsivät jo aikaisemmin epäviralliseen yhteisymmärrykseen, jatketaan EU:n kaasuvarastosääntöjä 31. joulukuuta 2027 asti. Tavoitteena on puuttua keinotteluun kaasumarkkinoilla sekä laskemaan hintoja lisäämällä joustavuutta kaasuvarastojen täyttöä koskeviin sääntöihin. Lisäksi sillä pyritään varmistamaan kaasun toimitusvarmuus ennen talvikauden alkua. 

Päivitetyllä lainsäädännöllä pyritään myös vähentämään riippuvuutta EU:n ulkopuolisista energiantoimittajista, kuten Venäjästä. Kunkin jäsenvaltion kaasun varastointia valvovan viranomaisen on komission 17. kesäkuuta tekemien ehdotusten mukaisesti toimitettava tiedot Venäjältä peräisin olevan kaasun varastoitavasta osuudesta. Tiedote (englanniksi) 

Solidaarisuusrahasto. Mepit hyväksyivät keskiviikkona komission ehdotuksen Itävallan, Puolan, Tšekin, Slovakian, Moldovan sekä Bosnia ja Hertsegovinan tukemiseksi syys- ja lokakuun 2024 tulvista palautumiseksi. Yhteensä tukea myönnetään runsas 280 miljoonaa euroa. Varoilla tuetaan elvytystoimia, kuten infrastruktuurin korjaamista, tilapäismajoitusta, ennaltaehkäisevän infrastruktuurin parantamista, kulttuuriperintökohteiden suojelua ja puhdistustoimia. Tiedote (englanniksi)  

Maahantuonti. Parlamentti hyväksyi keskiviikkona mietinnön huonolaatuisten ja mahdollisesti vaarallisten halpatuotteiden tuonnista EU:n alueelle. Mepit ehdottavat, että kolmansien maiden tavarantoimittajat lähettäisivät tuotteensa ensin EU-alueella sijaitseviin varastoihin ja vasta niistä asiakkaille. Mietinnön mukaan digitalisaation hyödyntäminen, esimerkiksi tekoälyn sekä lohkoketjun käyttöönotto, voisi tehostaa lähetysten tarkastusta. Lisäksi mepit tukevat alle 150 euroa maksavien tuotteiden tullivapauden poistoa osana tullisääntöjen muutosta. Mepit myös tukevat komission esittämää kolmansista maista tuotavien pakettien kahden euron käsittelymaksua. He haluavat kuitenkin varmistaa, että määrä on oikeasuhtainen sekä Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen mukainen. Maksun ei meppien mukaan tule myöskään tulla EU:n kansalaisten maksettavaksi. 

EU-alueelle saapuu päivittäin 12 miljoonaa pienpakettia. Arvion mukaan EU-alueelle tuotavien tavaroiden arvo on ilmoitettu alakanttiin noin 65 prosentissa tapauksista. Tiedote 

Ukraina. Mepit painottavat keskiviikkona hyväksytyssä päätöslauselmassa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt vakavasti turvallisuutta niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin. Siinä korostetaan, että Venäjän joukkojen ja virkamiesten tekemät ihmisoikeusloukkaukset, sotarikokset ja muut kansainvälisen oikeuden vastaiset toimet eivät saa jäädä rankaisematta.   

Mepit katsovat, että Venäjän painostamiseksi lopettamaan hyökkäyssodan, EU:n ja samanmielisten kumppanien sotilaallisten, taloudellisten, poliittisten ja diplomaattisten toimien tulee olla tehokkaampia. He myös kehottavat EU:ta jatkamaan Venäjän valtion omaisuuden takavarikointia Ukrainan tukemiseksi jo käytettävissä olevin laillisin keinoin. Päätöslauselmassa korostetaan toimimattomuuden olevan anteeksiantamaton epäonnistuminen Euroopan hallituksilta. Tiedote (englanniksi) 

Georgia. Mepit korostavat keskiviikkona hyväksymässä mietinnössään, että Georgian lokakuun 2024 parlamenttivaalit johtivat autoritaariseen kehitykseen maassa. Mepit kehottavat Georgialainen unelma ‑puoluetta palauttamaan EU-ehdokasmaa Georgian demokraattisten uudistusten ja euroatlanttisen yhdentymisen tielle. Uudet parlamenttivaalit tulee järjestää kansainvälisen ja riippumattoman kansallisen valvonnan alla. Mepit vaativat myös EU:n Georgiaa koskevan politiikan välitöntä tarkastamista ja komissiota uudelleenarvioimaan EU:n ja Georgian välistä assosiaatiosopimusta. Tiedote (englanniksi) 

Luottamusäänestys. Parlamentti äänesti torstaina epäluottamuslauseesta Euroopan komissiota vastaan. Mepit hylkäsivät epäluottamuslause-esityksen äänin 175 puolesta, 360 vastaan ja 18 tyhjää. Esitys koski komission käymiä neuvotteluja covid-19-rokotteista lääkeyhtiö Pfizerin kanssa. 

EU:n perussopimusten mukaan Euroopan komissio on vastuuvelvollinen Euroopan parlamentille. Parlamentin sääntöjen mukaan kymmenesosa parlamentin jäsenistä voi jättää puhemiehelle komissiota koskevan epäluottamuslause-esityksen. Tällä hetkellä tämä tarkoittaa 72:ta parlamentin jäsentä. Esitys voidaan hyväksyä kahdella kolmasosalla annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistöllä. Tiedote