Parlamentin viikko 36/2025: Valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksia

Poliittiset ryhmät valmistautuvat syyskauden ensimmäiseen täysistuntoon. 8.–11. syyskuuta Strasbourgin täysistunnon kohokohtia on komission puheenjohtaja von der Leyenin vuoden 2025 unionin tilaa käsittelevä puhe, jota seuraa keskustelu parlamentin jäsenten kanssa. Parlamentti julkaisee keskiviikkona viimeisimmän Eurobarometri-mielipidekyselynsä tulokset EU-kansalaisten näkemyksistä ja odotuksista unionin suhteen.

Parlamentissa tällä viikolla

EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteet. Kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) puheenjohtaja Bernd Lange pitää keskiviikkona klo 10.30 Suomen aikaa lehdistötilaisuuden aiheesta "EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa: mitä seuraavaksi? Poliittisen puitesopimuksen täytäntöönpano ja parlamentin osallistuminen". Myöhemmin keskiviikkona valiokunta keskustelee samasta aiheesta Euroopan komission kauppapolitiikan pääosaston pääjohtaja Sabine Weyandin kanssa. Kokousasiakirjat, livestriimit

Eurobarometri-kysely. Parlamentti julkaisee keskiviikkona viimeisimmän Eurobarometri-mielipidekyselynsä tulokset EU-kansalaisten näkemyksistä ja odotuksista unionin suhteen. Kysely kattaa useita aiheita, kuten EU:n roolin nykyisessä globaalissa kontekstissa, EU:n pitkän aikavälin budjetin sekä kansalaisten keskeiset painopisteet ja arvot, kuten myös näkemykset Euroopan parlamentista, EU:sta ja EU-jäsenyydestä. Parlamentin lehdistöpalvelu esittelee kyselyn keskeisimmät tulokset toimittajille järjestettävässä tiedotustilaisuudessa tiistaina klo 11.00.

Tanskan EU-puheenjohtakausi. Tanskan ympäristöministeri Magnus Heunicke ja vihreän siirtymän ministeri Jeppe Bruus Christensen esittelevät ympäristövaliokunnalle (ENVI) torstaina maan 1.7. käynnistyneen EU-puheenjohtajakauden agendaa. Pääministeri Mette Frederiksen esitteli Tanskan puheenjohtajakauden ohjelmaa parlamentin täysistunnolle ja ministerit eri valiokunnille heinäkuussa. Tanskan puolivuotisen EU-puheenjohtajuuden tunnuslause ”Vahvempi Eurooppa muuttuvassa maailmassa” kuvastaa tavoitetta rakentaa entistä kestävämpi ja turvallisuudestaan itse vastaava unioni. Tanska painottaa EU:n tiivistä ja yhtenäistä yhteistyötä Naton kanssa sekä sitoutumista Ukrainan tukemiseen. Samalla se haluaa vahvistaa EU:n kilpailukykyä ja edistää vihreää siirtymää. Tanskan puheenjohtajakauden sivusto (englanniksi), valiokunnan kokousasiakirjat

Vetytalous. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) keskustelee torstain kokouksessaan vedystä, mukaan lukien kustannuksista, käyttötapauksista ja sääntely-ympäristöstä. Kokouksessa esitellään myös menetelmä vähähiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen säästöjen arvioimiseksi. Kokousasiakirjat

Digieuro. Talous- ja raha-asiain valiokunnan (ECON) mepit keskustelevat torstaina Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen Piero Cipollonen kanssa digitaalisen euron hankkeen viimeaikaisesta kehityksestä. EKP julkaisi heinäkuussa uusimman digieuron eli digitaalisen yhteisvaluutan valmistelua käsittelevän edistymisraportin. Vuonna 2023 alkaneen valmisteluvaiheen on määrä päättyä tänä vuonna. Kokousasiakirjat

Lue lisää valiokuntaviikon aiheista

Unionin tila. Parlamentin puheenjohtajakokous (puhemies ja poliittisten ryhmien puheenjohtajat) tapaa keskiviikkona komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin valmistellakseen keskiviikkona 10. syyskuuta Strasbourgissa pidettävää Euroopan unionin tilaa käsittelevää keskustelua. Komission SOTEU-sivut

Täysistunnon valmistelut. Poliittiset ryhmät valmistautuvat syyskauden ensimmäiseen täysistuntoon. 8.–11. syyskuuta Strasbourgissa pidettävän täysistunnon kohokohtia on komission puheenjohtaja von der Leyenin vuoden 2025 unionin tilaa käsittelevä puhe, jota seuraa keskustelu parlamentin jäsenten kanssa. Mepit myös äänestävät ehdotuksistaan pakettimatkoja ja ajoneuvojen romuttamista koskien sekä hyväksyvät uutta lainsäädäntöä tekstiileistä, elintarvikejätteestä ja hiilidioksidipäästöjen tullimekanismista. Parlamentin jäsenet keskustelevat ja äänestävät Ukrainan EU-jäsenyyden valmisteluista, EU:n maatalouden tulevaisuudesta, koheesiopolitiikan yksinkertaistamisesta ja sisämarkkinoiden uudistamisesta. Mepit kuulevat myös Moldovan presidenttiä Maia Sandua ja keskustelevat ja äänestävät päätöslauselmasta, joka käsittelee Moldovan selviytymistä Venäjän hybridiuhkista. Täysistunnon alustava esityslista

Puhemiehen agenda. Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola emännöi maanantaina epävirallisen aamiaisen EU-maiden pysyvien edustajien kanssa. Keskiviikkona puhemies johtaa parlamentin puheenjohtajakokousta. Torstaista lauantaihin Metsola osallistuu G7-maiden puhemiesten kokoukseen Ottawassa Kanadassa, jossa hän pitää puheen kokouksen avajaisistunnossa perjantaina. Parlamentin puhemiehen verkkosivut

Kotimaan ja Eurooppasalin tapahtumia

Euroopan kielten päivä 26. syyskuuta

Euroopan kielten päivää vietetään 26. syyskuuta tänä vuonna jo 25. kertaa! Päivän tarkoituksena on tuoda esiin kielten osaamisen hyötyä ja hauskuutta sekä kannustaa ihmisiä oppimaan ja käyttämään eri kieliä.

Kieltenopettaja – tule oppilaidesi kanssa EU-komission kielikahvilaan juhlistamaan Euroopan kielten päivän 25. juhlavuotta! Kielikahvila järjestetään 26. syyskuuta klo 9.30–15.30 Helsingin keskustakirjasto Oodin katutasossa vastapäätä EU@Oodi-tilaa. Kielikahvilan pöydissä pääsette tutustumaan Euroopan eri kieliin, maihin ja kulttuureihin. Tapahtuma on tarkoitettu 7.–9.-luokkalaisille ja lukiolaisille. Vierailu kestää noin tunnin ja on maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen.

Ranskalaisen Antoine de Saint-Exupéryn vuonna 1943 julkaistusta pienoisromaanista Pikku Prinssi (Le Petit Prince) esitetään katkelma useilla eri EU-kielillä sekä viittomakielillä Helsingin keskustakirjasto Oodin 3. kerroksessa Saarikoski-matolla Euroopan kielten päivänä 26. syyskuuta klo 16.30–17.30. EU@Oodissa on mahdollista myös tutustua Pikku Prinssi -kirjanäyttelyyn, jossa voit lukea pienen avaruuden matkaajan ajatuksia kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä sekä osallistua Pikku Prinssi -tietovisaan. Osallistuneiden kesken arvotaan EU-aiheisia palkintoja. Tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille.

Lue lisää kielten päivän 2025 tapahtumista Oodissa

Eurooppa-foorumi 27.–29.8. juhlisti Suomen 30-vuotista EU-jäsenyyttä ja pohti Euroopan vastauksia muuttuvan maailman haasteisiin

Suomen päässä jo perinteisen EU-politiikan syysavauksen teemana oli tällä kertaa Maailma muuttuu – miten Eurooppa vastaa? Turun Eurooppa-foorumi kokosi kahdeksatta kertaa päättäjiä, asiantuntijoita ja kansalaisia keskustelemaan muun muassa turvallisuudesta, EU:n kilpailukyvystä ja rahoituksesta sekä Euroopan tulevaisuuden suunnasta. Samalla juhlistettiin Suomen EU-jäsenyyden merkkivuotta ja palattiin myös Suomen lännettymisen etappeihin. 

Lähivuosien haasteita ja etenkin EU:n rahoitusta niihin vastaamiseksi pohdittiin myös Euroopan parlamentin Suomen-toimiston ja Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämässä keskustelussa torstaina 28.8. Turun teatterin päänäyttämöllä. Aiheesta Millaisen monivuotisen budjetin EU tarvitsee? keskustelivat Euroopan parlamentin jäsenet Elsi Katainen (Renew, kesk.) ja Jussi Saramo (The Left, vas.) sekä komission Suomen-edustuston talouspoliittinen neuvonantaja Mikko Vähä-Sipilä. Keskustelun juonsi komission edustuston päällikkö Maria Blässar.

EU-komissio antoi heinäkuussa ehdotuksensa EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi (2028–2034). Toukokuussa hyväksymässään päätöslauselmassa parlamentti peräänkuulutti nykyistä kunnianhimoisempaa ja joustavampaa monivuotista EU-budjettia. 

Euroopan turvallisuus ja kilpailukyky nousivat Eurooppa-foorumin budjettikeskustelun keskeisiksi teemoiksi. EU on turvaa tuottava yhteisö ja ihmiset ymmärtävät, että turvallisuuteen panostetaan, Elsi Katainen arvioi. Samalla myös budjetin tulopuolen pitää olla kunnossa. Jäsenmaiden maksuosuuksien korottamisen ohella on valmisteltava ns. uusia omia varoja. Näistä mepit nostivat esille aiemmin kaavaillun digiveron. Sektorit, joita jäsenmaat eivät voi verottaa, täytyy hoitaa EU:n toimesta, Jussi Saramo totesi, viitaten lisäksi Yhdysvaltain irtautumiseen suuryritysten verotushankkeesta.  

Entä miten EU:n rahankäyttö näkyy suomalaisten arjessa? EU:n ei tarvitse tai kuulukaan näkyä kaikessa, vaan sen pitäisi keskittyä ns. isoon kuvaan. Tästä ilmastonmuutoksen torjunta on hyvä esimerkki, mepit tuumasivat. Kansalaisten arjessa EU näkyy sisämarkkinoiden vapauksina ja etenkin liikkuvuuden helpottajana, yrityksille EU voi tuottaa ennakoitavuutta ja vakautta ja toki osarahoitusta, muistutti komission Mikko Vähä-Sipilä.

EU:n seuraava monivuotinen budjettikehys puhututti Turussa myös kaupunkikehityksen näkökulmasta ns. kuutoskaupunkien keskustelussa sekä perjantaiaamun 29.8. meppipaneelissa. Keskustelut ja ohjelmatiedot Eurooppa-foorumin verkkosivuilla. Turun teatterin päänäyttämön keskustelut ovat katsottavissa Yle Areenassa kuukauden ajan.

Eurooppa-foorumissa paneuduttiin EU:n monivuotiseen budjetointiin. Kuva Linda Svarfvar