Parlamentin viikko 37/2023: Täysistunto Strasbourgissa

Parlamentin syyskauden avaus jatkui viime viikolla valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksilla. Mepit tenttasivat valiokunnissa Bulgarian uutta komissaariehdokasta, kuulivat Naton pääsihteeriä Ukrainan sodan kulusta ja maan tukemisesta, sekä äänestivät muun muassa medianvapautta ja kriittisiä raaka-aineita koskevista lakiluonnoksista.

Parlamentissa vireillä

Parlamentti kokoontuu 11.–14.9. täysistuntoon, jossa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää EU:n tilaa käsittelevän vuotuisen linjapuheensa ja keskustelee meppien kanssa komission suunnitelmista sen toimikauden loppuajalle. Mepit keskustelevat ja äänestävät myös lakiehdotuksista uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi, ilmanlaadun parantamiseksi ja kriittisten raaka-aineiden saatavuuden tehostamiseksi. Esillä on myös Euroopan puolustusteollisuuden vahvistaminen yhteishankinnoilla ja kestävien lentopolttoaineiden käytön lisääminen. Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svetlana Tsihanouskaja puhuu parlamentille ja mepit ottavat kantaa maan tilaan.  

Lisätietoa: Täysistunnon esityslistaluonnos ja istuntokatsaus viikon pääaiheista.

• Keskustelu Euroopan unionin tilasta Ursula von der Leyenin kanssa. Komission puheenjohtaja von der Leyen pitää keskiviikkona klo 10 Suomen aikaa alkaen vuotuisen puheensa Euroopan unionin tilasta, minkä jälkeen mepit kommentoivat puhetta. Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit pidetään 6.–9. kesäkuuta 2024. Yhdeksän kuukautta ennen vaaleja von der Leyen esittelee komissionsa työn painopisteet toimikauden loppupuolelle. Von der Leyenin odotetaan keskittyvän EU:n toimintakyvyn vahvistamiseen, jatkuvaan tukeen Ukrainalle sen puolustautuessa Venäjän hyökkäystä vastaan, energiavarmuuteen ja EU:n energiaomavaraisuuteen, vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä EU:n perusarvojen suojeluun. Mepit kommentoivat puhetta ja arvioivat komission työtä ja suunnitelmia. He myös kertovat omat näkemyksensä lainsäädännön prioriteeteista. Vuosittain käytävä keskustelu unionin tilasta antaa parlamentin jäsenille mahdollisuuden tarkastella Euroopan komission työtä ja vaikuttaa EU:n politiikan suunnan määrittelyyn.
• Valko-Venäjän oppositiojohtaja Tsihanouskaja. Maanpaossa elävä Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svetlana Tsihanouskaja puhuu keskiviikkona klo 13.30 Suomen aikaa mepeille parlamentin juhlaistunnossa. Puheen jälkeen mepit äänestävät päätöslauselmasta, jossa vaaditaan Valko-Venäjän hallintoa vapauttamaan kaikki poliittiset vangit ja ilmaistaan huoli maan asemasta Moskovan alaisuudessa.
• Uusiutuvan energian tavoitteiden nostaminen. Mepit äänestävät tiistaina uudesta laista uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja REPowerEU-suunnitelman mukaisesti. Uusiutuvan energian direktiivin uudistuksesta on jo sovittu epävirallisesti neuvoston kanssa. Direktiivin tarkoitus on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus EU:n energian loppukulutuksesta 42,5 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Jäsenvaltioita kehotetaan tavoittelemaan 45:tä prosenttia. Uusi laki nopeuttaisi lupamenettelyjä uusiutuvan energian laitosten, kuten aurinko- ja tuulipuistojen, rakentamiseksi sekä aiemmin rakennettujen laitosten muokkaamiseksi.
• Parlamentin kanta ilmanlaadun parantamiseen. Mepit keskustelevat tiistaina ja äänestävät keskiviikkona uusista säännöistä, joilla parannetaan EU:n ilmanlaatua. Komissio ehdotti lokakuussa 2022 EU:n ilmanlaatusääntöjen tarkistamista ja kunnianhimoisempia tavoitteita vuodelle 2030, jotta EU:sta tulee saasteeton vuoteen 2050 mennessä saasteettomuustoimintasuunnitelman mukaisesti. Ympäristövaliokunnan hyväksymässä tekstiluonnoksessa asetetaan useille epäpuhtauksille komission ehdotusta tiukemmat vuoden 2030 raja- ja tavoitearvot. Näin halutaan varmistaa, että ilmanlaatu EU:ssa ei ole haitallista ihmisten terveydelle, ekosysteemeille tai luonnon monimuotoisuudelle. Mepit haluavat myös lisätä ilmanlaadun näytteenottopaikkojen määrää ja yhdenmukaistaa ilmanlaatuindeksejä, jotta kansalaiset saavat paremmin tietoa paikallisista ilmansaasteista.
• Kriittiset raaka-aineet: mepit haluavat lisätä EU:n omavaraisuutta. Mepit äänestävät tiistaina parlamentin kannasta suunnitelmaan, jolla on tarkoitus parantaa kriittisten raaka-aineiden saatavuutta. Tällä hetkellä EU on riippuvainen monien sellaisten raaka-aineiden tuonnista, jotka ovat tärkeitä uusiutuvan energian, digitaaliteollisuuden sekä avaruus- ja terveyshankkeiden kannalta. Siksi uudella lailla pyritään tunnistamaan omavaraisuuden kannalta strategisesti tärkeät projektit, kehittämään strategisia raaka-ainevarastoja, lisäämään yksityisiä investointeja sekä parantamaan kriittisten raaka-aineiden kierrätystä.
• Kohti puolustustuotteiden yhteishankintoja. Mepit äänestävät uudesta laista, jolla kannustetaan EU-maita hankkimaan yhdessä puolustustuotteita ja tuetaan EU:n puolustusteollisuutta. Puolustustuoteasetuksella perustetaan väliaikainen Euroopan puolustusteollisuutta ja yhteishankintoja vahvistava väline (EDIRPA), joka toimisi vuoteen 2025 asti. Se on erityisen ajankohtainen jäsenmaiden lahjoitettua puolustustuotteita Ukrainalle. 300 miljoonan euron suuruisella välineellä on myös tarkoitus tukea Euroopan puolustusteollisuutta ja -teknologiaa tehostamalla tuotantoa ja avaamalla toimitusketjuja rajat ylittävälle yhteistyölle.
• Lentoliikenteen polttoaineista 70 % on oltava ympäristöystävällisiä vuoteen 2050 mennessä. Mepit äänestävät tiistaina ympäristöystävällisempiä lentopolttoaineita koskevista uusista säännöistä. Uudella lailla pyritään edistämään kestävämpien lentopolttoaineiden käyttöönottoa ilmailualan päästöjen vähentämiseksi ja varmistamaan, että EU:sta tulee ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Vuodesta 2025 alkaen vähintään 2 % lentopolttoaineista on oltava kestävästi tuotettuja, esimerkiksi käytetystä ruokaöljystä tai biojätteestä valmistettuja polttoaineita. Tämä osuus nousee asteittain niin, että se on 70 % vuonna 2050. Lisäksi polttoaineseoksessa on oltava tietty osuus synteettisiä polttoaineita.

Täysistunnon muita aiheita

• Susien ja muiden suurpetojen suojelutilan muuttamisesta keskustellaan keskiviikkona.
• Turkin ja EU:n suhteista keskustellaan tiistaina ja seuraavan päivän päätöslauselmassa mepit linjaavat realistisia mahdollisuuksia EU:n ja Turkin suhteiden kehittymiselle.
• Pinta- ja pohjavesien laadun parantamiseksi veden laatua koskevia lakeja päivitetään mm. lisäämällä mikromuovit seurattavien aineiden luetteloon. Keskustelu maanantaina, äänestys tiistaina.

Puhemiehen viikko

Parlamentin puhemies Roberta Metsola tapaa komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin maanantaina. Tiistaina Metsola tapaa Belgian ulko- ja eurooppaministeri Hadja Lahbibin sekä Ranskan Eurooppa-asioista vastaavan valtiosihteerin Laurence Boonen. Keskiviikkona puhemies tapaa Valko-Venäjän oppositiojohtajan Svetlana Tsihanouskajan ennen tämän puhetta täysistunnolle.

Viime viikolla parlamentissa

Parlamentin syyskauden avaus jatkui valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksilla Brysselissä

• Komissaariehdokkaan kuuleminen. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan (CULT) jäsenet tenttasivat tiistaina kolmen tunnin kuulemistilaisuudessa komission bulgarialaisen jäsenehdokkaan Iliana Ivanovan pätevyyttä ja soveltuvuutta komission jäseneksi. Ivanova on ehdolla innovaatio-, tutkimus-, kulttuuri-, koulutus- ja nuorisoasioista vastaavaksi komissaariksi edeltäjä Mariya Gabrielin palattua kotimaan politiikkaan. Tentissä Ivanova painotti EU:n asemaa tieteellisenä voimanpesänä, mutta huomautti kentän hajanaisuudesta ja rahoituksen puutteesta. Parlamentti äänestää tiistaina 12.9. nimityksen lopullisesta hyväksymisestä.
• Nato / Stoltenberg. Ulkoasiainvaliokunnan (AFET) sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan (SEDE) jäsenet keskustelivat Naton pääsihterin Jens Stoltenbergin kanssa torstaina Ukrainan sodan viimeisimmästä kehityksestä, lännen pitkäaikaisesta tuesta ja mahdollisuudesta saada Kiovalle turvallisuustakuut sekä EU:n ja Naton suhteista.
• Medianvapauslaki. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta (CULT) hyväksyi torstaina kantansa eurooppalaiseen medianvapauslakiin. Lakiehdotuksella pyritään suojelemaan moniarvoisuutta ja toimituksellisten päätösten riippumattomuutta. Mepit haluavat suojata mediaa poliittista puuttumista ja digijätttejä vastaan, toimittajiin kohdistuvien vakoiluohjelmien käytön kieltämistä, varmistaa tiedotusvälineiden omistuksen avoimuuden sekä vahvempaa Euroopan mediapalvelujen valvontaviranomaista.
• Energiamarkkinoiden manipulointi. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta otti torstaina kantaa lakiehdotukseen, jonka tavoitteena on suojella energian tukkumarkkinoita manipulaatiolta ja samalla vähentää eurooppalaisten kotitalouksien ja yritysten energialaskuihin kohdistuvia lyhytaikaisia markkinahintojen heilahteluita. Mepit korostivat tarvetta vahvistaa talous- ja energiaviranomaisten välistä yhteistyötä markkinoiden väärinkäyttämisen ja spekuloinnin torjumiseksi.
• Kriittisten raaka-aineiden hankinta. ITRE-valiokunta äänesti torstaina myös kriittisiä raaka-aineita koskevasta laista, jolla pyritään turvaamaan näiden avainmateriaalien saanti ja vähentämään riippuvuutta tuonnista. Kriittiset raaka-aineet, kuten akkujen litium tai puolijohteiden pii, ovat tärkeitä monelle teollisuudenalalle sekä vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. EU hakee kaikkia osapuolia hyödyttäviä ja pitkäaikaisia kumppanuussuhteita kolmansien maiden kanssa, painottaen esimerkiksi tieto- ja teknologiavaihtoa, työolojen ja tulotason kohentamista sekä parhaita ekologisia standardeja louhinnan ja jatkokäsittelyn suhteen.
• Parlamentin lahjomattomuus. Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta (AFCO) äänestää torstaina useista parlamentin sisäisiin sääntöihin tehtävistä muutoksista, joilla vahvistetaan sen riippumattomuutta ja vastuullisuutta. Ehdotetut muutokset koskevat entisten Euroopan parlamentin jäsenten pääsyä parlamenttiin, eturistiriitoja, seuraamuksia käytännesääntöjen rikkomisesta ja kokoustietojen julkaisemista. Kokousasiakirjat (tulossa)
• Digieuro / EKP. Talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) kuuli Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsenen ja keskuspankkien digitaalista valuuttaa käsittelevän työryhmän puheenjohtaja Fabio Panettaa digitaalista euroa koskevan hankkeen edistymisestä. EKP:n neuvosto käynnisti heinäkuussa 2021 selvityksen digitaalisen euron teknisestä suunnittelusta, sen vaikutusten arvioinnista rahoitusvakauteen, rahapolitiikkaan ja maksupalveluihin sekä yksityisyyteen ja rahanpesun ja veronkierron torjuntaan liittyvistä näkökohdista.
• Espanjan puheenjohtajakauden painopisteet. EU-puheenjohtajamaa Espanjan ministerit esittelivät viikon mittaan kautensa painotuksia työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnalle (EMPL) sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle (CULT). Espanja toimii neuvoston puheenjohtajana joulukuun 2023 loppuun. Kokousasiakirjat täällä (EMPL) ja täällä (CULT).

Muuta ajankohtaista

• Vetytalouden näkymät ja yhteistyö Itämeren alueella -seminaari Eurooppasalissa 19.9. EU:n 27:stä jäsenvaltiosta kahdeksan on myös Itämeren rannikkovaltioita. Puolan Helsingin-suurlähetystö järjestää yhdessä VTT:n ja Łukasiewicz Research Network -verkoston sekä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa 19. syyskuuta klo 10.00–12.30 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) englanninkielisen seminaarin ”Prospects for the hydrogen economy and regional hydrogen cooperation in the CEE and the Baltic Sea Region”, jossa keskustellaan vetytalouden asemasta Itämeren alueella. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, mutta tilaisuuteen pyydetään rekisteröitymään osoitteeseen hel.events@msz.gov.pl. Rekisteröityminen koskee myös median edustajia. Lisätietoa Euroopan komission verkkosivuilta.
• Kiikarissa EU-ura? Euroopan unioni tarjoaa työtehtäviä todella laajalla kirjolla harjoitteluista erilaisiin määräaikaisuuksiin sekä virkoihin. Kansainvälisessä yhteisössä työskentelyn ja elämisen lisäksi pääset edistämään eurooppalaisia arvoja. Euroopan komission Suomen-edustusto haastatteli kolmea suomalaista, Auraa, Tanjaa ja Juusoa, heidän urapoluistaan ja elämästään Brysselissä ja Luxemburgissa, lue lisää. Komission edustusto järjestää syksyn aikana myös EU-urailtoja, ensimmäisen 2.10. Helsingissä.
• Euroopan talous- ja sosiaalikomitean mielenterveyspalkinto haussa. Talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on käynnistänyt 14. kansalaisyhteiskuntapalkintonsa hakumenettelyn. Tämänvuotiseksi teemaksi on valittu mielenterveys, ja ETSK:n tarkoituksena on palkita luovia ja innovatiivisia voittoa tavoittelemattomia hankkeita, joilla autetaan mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä ja luodaan suotuisa ympäristö heidän henkiselle hyvinvoinnilleen. Hakemuksia voivat jättää kaikki EU:ssa virallisesti rekisteröidyt kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, jotka toimivat paikallis-, alue-, jäsenvaltio- tai unionitasolla. Palkintoa voivat hakea myös EU:ssa asuvat henkilöt ja EU:ssa rekisteröidyt tai toimivat yritykset, kunhan kyse on voittoa tavoittelemattomista hankkeista. Palkintosumma on yhteensä 50 000 euroa, ja se jaetaan enintään viiden palkinnonsaajan kesken. Hakuaika päättyy 30.9. kello 11.00 (Suomen aikaa). Tutustu tarkemmin hakuehtoihin ja jätä hakemus! Lisää
• Euroopan komissio kerää 22.9. asti myös tietoja susien suojelun tason uudelleentarkastelua varten. Komissio päättää kerättyjen tietojen perusteella, antaako se ehdotuksen, jolla tarvittaessa muutetaan suden suojelun tasoa EU:ssa ja päivitetään oikeudellista kehystä joustavuuden lisäämiseksi lajin tilanteen kehityksen perusteella. Lisätietoa

Lisätietoa Euroopan parlamentista

Tiedotteet
Valiokuntien kokousasiakirjat
Täysistunnot: esityslistat ja hyväksytyt tekstit
Suorat lähetykset ja kokoustallenteet
Puhemiehen kotisivut
Euroopan parlamentin jäsenet (haku maittain)