Parlamentin viikko 37/2025: Täysistunto Strasbourgissa

Lisäksi mepit keskustelevat ja äänestävät Ukrainan EU-jäsenyyden valmisteluista, EU:n maatalouden tulevaisuudesta, koheesiovarojen ohjaamisesta mm. puolustusteollisuuteen sekä sisämarkkinoiden uudistamisesta. Mepit äänestävät myös tekstiili- ja elintarvikejätettä sekä romuajoneuvoja koskevista laeista.

Parlamentin syyskausi starttasi valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksilla Brysselissä. Valiokuntien asialistalla olivat muun muassa EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteet, Tanskan EU-puheenjohtajakauden ohjelma, vetytalous sekä digieuron eteneminen. Parlamentti julkaisi viimeisimmän Eurobarometri-mielipidekyselynsä tulokset. Niiden mukaan enemmistö kansalaisista toivoo EU:lta enemmän suojaa maailman muuttuessa.

Parlamentissa tällä viikolla

Syyskauden ensimmäisen Strasbourgin täysistunnon pääaihe on komission puheenjohtajan unionin tilaa käsittelevä puhe ja keskustelu EU:n suunnasta. Parlamentti ottaa myös kantaa Ukrainan EU-jäsenyyden etenemiseen ja Gazan tilanteeseen. Mepit keskustelevat ja äänestävät EU:n maatalouden tulevaisuudesta ja sisämarkkinoiden uudistamisesta. Esillä ovat myös muun muassa ajoneuvojen romuttamisen pelisäännöt ja hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi. Täysistunnon alustava esityslista.

Keskustelu unionin tilasta. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää Strasbourgissa vuotuisen unionin tilaa käsittelevän puheen keskiviikkoaamuna alkaen kello 10 Suomen aikaa. Kyseessä on von der Leyenin ensimmäinen puhe nykyisen lainsäädäntökauden aikana. Puheessa esitellään komission keskeiset prioriteetit ja lippulaivahankkeet. Tämä antaa parlamentille mahdollisuuden arvioida komission työtä sekä esittää omat poliittiset painotuksensa. Puheen keskeisenä sisältönä ovat todennäköisesti EU:n strategiat ja toimet nykyisiin geopoliittisiin haasteisiin vastaamiseksi. Suora lähetys. Komission SOTEU-sivut

Mepit arvioivat EU:n ja Yhdysvaltain kauppasopimusta. Keskiviikkona mepit keskustelevat komission ja neuvoston puheenjohtajamaa Tanskan edustajan kanssa Yhdysvaltojen kanssa tehdyn kauppa- ja tullisopimuksen yksityiskohdista. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julkistivat poliittisen sopimuksensa tulli- ja kauppakysymyksistä 27. heinäkuuta, mutta sovun toimeenpanon yksityiskohdat ovat vielä auki. Täysistunnossa keskustellaan myös mahdollisista kauppasopimuksista muiden kumppaneiden kanssa. Mepit nostanevat esiin ainakin EU:n Mercosur- ja Meksiko-sopimukset.

Ukrainan turvatakuut ja EU-jäsenyys. Tiistaiaamuna mepit ja ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas keskustelevat EU:n toimista turvatakuiden ja oikeudenmukaisen rauhan varmistamiseksi Ukrainassa. Samassa yhteydessä mepit arvioivat Ukrainan edistymistä EU-jäsenyysprosessissa komission vuoden 2024 Ukraina-raportin pohjalta. Neuvotteluja Ukrainan EU-jäsenyydestä on käyty kesäkuusta 2024. Parlamentti äänestää tiistaina Ukrainan jäsenehdokkuutta käsittelevästä mietinnöstä.

Gazan kestämätön tilanne. Tiistaina täysistunnossa keskustellaan EU:n toimista Gazan nälänhädän torjumiseksi sekä kiireellisestä tarpeesta vapauttaa panttivangit ja pyrkiä kohti kahden valtion ratkaisua. Parlamentti on vaatinut välitöntä ja pysyvää tulitaukoa viimeksi huhtikuussa. Parlamentti äänestää asiaa koskevasta päätöslauselmasta torstaina. Istuntokatsaus

Moldova. Jäsenehdokasmaa Moldovan presidentti Maia Sandu puhuu parlamentin juhlaistunnossa tiistaina. Mepit käsittelevät tiistai-illan erillisessä keskustelussa Moldovan häiriönsietokyvyn vahvistamista Venäjän hybridiuhkia vastaan. Asiaan liittyvästä päätöslauselmasta äänestetään keskiviikkona. Venäjää on syytetty sekaantumisesta Moldovan parlamenttivaaleihin, jotka pidetään 28. syyskuuta.

Sisämarkkinasääntöjen yksinkertaistaminen. Torstaina parlamentti keskustelee ja äänestää Anna-Maja Henrikssonin (Renew, r.) laatimasta mietinnöstä, joka käsittelee sisämarkkinoiden vahvistamista EU:n globaalin kilpailukyvyn ja talouden edistämiseksi. Sisämarkkinavaliokunnan hyväksymä teksti painottaa sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon virtaviivaistamista ja yritysten hallinnollisen taakan keventämistä. EU:n kilpailukyvyn lisäämiseksi mepit korostavat muun muassa digitaalisten ratkaisujen ja tekoälyn hyödyntämistä. Valiokunta ehdottaa myös muun muassa sääntelyn testiympäristöjä, joilla voitaisiin peilata sääntelyn toimivuutta erityisesti pk- ja startup-yrityksille.

Vihreä siirtymä ja kiertotalous. Tiistaina odotetaan lopullista hyväksyntää uusille toimenpiteille, joilla ehkäistään ja vähennetään ruokaan ja tekstiileihin liittyvää jätettä EU:ssa. Parlamentti äänestää päivitetystä jätepuitedirektiivistä toisessa käsittelyssä vahvistaakseen maaliskuussa neuvoston kanssa saavutetun sopimuksen. Tiistaina parlamentti äänestää EU-säännöistä, jotka parantavat autoteollisuuden kestävyyttä ajoneuvojen koko elinkaaren ajan. Lakiesitys edellyttää, että uudet ajoneuvot suunnitellaan kierrätettäviksi ja uudelleenkäytettäviksi, ja valmistajat vastaavat romuajoneuvojen keräys- ja käsittelykustannuksista.

Keskiviikkona parlamentti äänestää hiilirajamekanismin (CBAM) muutoksista, joilla pyritään vähentämään pienyritysten ja satunnaisten maahantuojien hallinnollista taakkaa. Yksinkertaistaminen on osa komission Omnibus I –pakettia. Muutosten myötä alle 50 tonnin tuonti vuodessa rajataan mekanismin ulkopuolelle, mutta suurin osa hiilidioksidipäästöjä aiheuttavasta tuonnista pysyy edelleen hiilirajamekanismin piirissä.

Koheesiopolitiikka. Tiistaina ja keskiviikkona mepit käsittelevät koheesiopolitiikan roolia oikeudenmukaisessa siirtymässä ja asuntokriisin ratkaisemisessa sekä mahdollisuuksia yksinkertaistaa koheesiorahastoja. Uusia painopistealueita, joille aluekehitysvaroja halutaan ohjata, ovat mm. puolustusteollisuus, vedenhallinta, asunnot, vähähiilisyys, energiainfrastruktuuri ja EU:n itäiset raja-alueet.

Maatalous. Keskiviikkona mepit linjaavat EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuutta vuoden 2027 jälkeiselle kaudelle. Euroopan komissio on ehdottanut yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) sääntöjen uudistamista vuosien 2028–2034 rahoituskehyksen  yhteydessä. Mepit äänestävät Strasbourgissa oma-aloitemietinnöstä, jossa parlamentti esittää näkemyksensä  maatalouspolitiikan tulevaisuudesta seuraavalla budjettikaudella. Tekstissä ehdotetaan maatalousbudjetin kasvattamista, lisää suoraa tulotukea aktiivisille ammattiviljelijöille sekä maatalouspolitiikan eriyttämistä muista politiikoista.

Digijättien verotus. Keskiviikkona mepit esittävät komissiolle kysymyksiä erityisesti siitä, harkitsisiko komissio yksipuolista digiveroa EU-tasolla, jos kansainvälistä sopimusta ei saavuteta, etenkin Yhdysvaltain irtauduttua hankkeesta. G20- ja OECD-maat ovat neuvotelleet digiverotuksesta, jotta löydettäisiin maailmanlaajuinen, pitkän aikavälin ratkaisu. Parlamentti on johdonmukaisesti korostanut, että on tärkeää varmistaa digitaalialan suurten monikansallisten yritysten osallistuminen asianmukaisesti julkiseen talouteen. Parlamentin kysymys komissiolle.

Pakettimatkadirektiivi. Parlamentti keskustelee keskiviikkona ja äänestää torstaina lainsäädäntöehdotuksista, jotka turvaavat matkustajien oikeuksia häiriöiden tai matkatoimistojen konkurssien sattuessa. Tarve uudistaa EU:n pakettimatkadirektiiviä pohjautuu kokemuksiin koronapandemiasta ja matkatoimisto Thomas Cookin konkurssista. Tavoitteena on parantaa matkustajien kuluttajansuojaa.

Muuta agendalla. Täysistunnossa käsitellään myös muun muassa Venäjän navigointihäirintää, Etelä-Euroopan tuhoisia maastopaloja, yleistyviä helleaaltoja ja niiden vaikutuksia sekä ihmisoikeuskysymyksiä Serbiassa, Ruandassa ja Togossa.

Puhemiehen agenda. Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola tapaa tiistaina Moldovan presidentin Maia Sandun ennen tämän täysistuntopuhetta. Keskiviikkona puhemies Metsola johtaa unionin tilaa käsittelevän keskustelun. Perjantaina puhemies tapaa Yhdysvaltain energiaministeri Chris Wrightin.

Istuntokatsaus 8.-11. syyskuuta 2025

Viime viikolla parlamentissa

Parlamentin syyskausi starttasi valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksilla Brysselissä. Valiokuntien asialistalla olivat muun muassa EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteet, Tanskan EU-puheenjohtajakauden ohjelma, vetytalous sekä digieuron eteneminen. Parlamentti julkaisi myös viimeisimmän Eurobarometri-mielipidekyselynsä tulokset. Niiden mukaan enemmistö EU-kansalaisista ja suomalaisista haluaa, että EU vahvistaa kansalaistensa turvallisuutta ja puolustusta ja toimii yhtenäisemmin globaalien haasteiden keskellä.

EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteet. Kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) puheenjohtaja Bernd Lange arvioi 3. syyskuuta lehdistötilaisuudessaan EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteiden näkymiä. Lange vaati muutoksia Euroopan komission ja Yhdysvaltojen heinäkuiseen kauppa- ja tullisopimukseen, esimerkiksi koskien Yhdysvaltojen teollisuus-  ja maataloustuotteiden nollatulleja. Myöhemmin samana päivänä mepit keskustelivat sopimuksesta Euroopan komission kauppapolitikan pääosaston pääjohtajan Sabine Weyandin kanssa. Useat mepit eri ryhmistä kritisoivat sopimusta ja parlamentarisen valvonnan puutetta neuvotteluprosessissa. Sovun yksityiskohdat ovat vielä epäselviä. EU:n (komission neuvottelemat) kauppasopimukset edellyttävät parlamentin hyväksyntää. 

Eurobarometri-kysely. Parlamentti julkaisi viimeisimmän Eurobarometri-mielipidekyselynsä tulokset EU-kansalaisten näkemyksistä ja odotuksista unionin suhteen. Valtaosa EU-kansalaisista (68 %) ja suomalaisista (79 %) on nykyisessä epävarmassa geopoliittisessa tilanteessa sitä mieltä, että EU:n tulisi suojella kansalaisiaan paremmin globaaleilta kriiseiltä ja turvallisuusriskeiltä. Yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta toivoo jäsenvaltioilta enemmän yhtenäisyyttä (92 % suomalaisista), ja yli kolme neljäsosaa kaikista vastaajista uskoo, että EU tarvitsee enemmän resursseja vastatakseen nykyisiin globaaleihin haasteisiin (77 %). Suomalaisvastaajista näin koki jopa 90 prosenttia. Kyselystä käy myös ilmi, että kansalaisilla on suuret odotukset EU:ta ja vuoden 2027 jälkeistä EU:n talousarviota kohtaan. Tiedote Eurobarometristä

Tanskan EU-puheenjohtakausi. Tanskan ympäristöministeri Magnus Heunicke ja vihreän siirtymän ministeri Jeppe Bruus Christensen esittelivät ympäristövaliokunnalle (ENVI) 4. syyskuuta torstaina maan 1.7. käynnistyneen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaa. Ministerit totesivat puheenjohtajamaan priorisoivan vihreää siirtymää keskeisenä tekijänä vahvemman, kestävämmän ja kilpailukykyisemmän Euroopan rakentamisessa. Tanska pyrkii kaudellaan saamaan päätökseen neuvottelut parlamentin kanssa muun muassa vuoden 2040 ilmastotavoitteesta ja metsien seurannasta. Tiedote EU-puheenjohtajakauden ohjelmasta.

Vetytalous. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) keskusteli 4. syyskuuta vedystä, mukaan lukien kustannuksista, käyttötapauksista ja sääntely-ympäristöstä. Kokouksessa esiteltiin myös menetelmä vähähiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen säästöjen arvioimiseksi. ITRE-kokousasiakirjat

Digieuro. Talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) mepit keskustelivat 4. syyskuuta Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen Piero Cipollonen kanssa digitaalisen euron hankkeen viimeaikaisesta kehityksestä. Cipollone totesi, että digitaalinen euro voisi vahvistaa Euroopan taloudellista itsenäisyyttä ja vähentää riippuvaisuutta ulkopuolisista maksujärjestelmistä. EKP julkaisi heinäkuussa uusimman digieuron eli digitaalisen yhteisvaluutan valmistelua käsittelevän edistymisraportin. Vuonna 2023 alkaneen valmisteluvaiheen on määrä päättyä tänä vuonna. ECON-kokousasiakirjat

Muuta ajankohtaista

29.9.–7.10. Eurooppalaisen elokuvan viikot muuttavat Oodiin! 

Eurooppalaisen elokuvan viikkoja vietetään tänä vuonna 29. syyskuuta – 7. lokakuuta Helsingin keskuskirjasto Oodin Kino Reginassa ja Maijansalissa. Ohjelmaan kuuluu yhteensä 22 elokuvaa eri EU-maista. Tänä vuonna mukana on vielä elokuvateattereissa olevia uutuuselokuvia, palkittuja draamoja, dokumentteja ajankohtaisista aiheista, taiteellisia animaatioita ja myös komedioita. Elokuviin ja esitysaikatauluun pääset tutustumaan elokuvaviikkojen esitteestä. Kaikki elokuvat on tekstitetty englanniksi. Näytöksiin on vapaa pääsy. Tapahtuman järjestävät Euroopan komission Suomen-edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto yhdessä EU-maiden Suomen-suurlähetystöjen ja kulttuuri-instituuttien kanssa. Elokuvaviikkojen esite

        Tilaa Faktabaarin uutiskirjeet ja pysy ajan tasalla tietoyhteiskunnan ilmiöistä

Faktantarkistuspalvelu Faktabaarin uutiskirje tarjoaa tietoa Faktabaarin toiminnasta, mutta myös yleisemmin uutisia ja havaintoja informaatiohäiröiden maailmasta sekä tapahtumista, joissa voi käydä oppimassa lisää tai verkostoitumassa muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa. Uutiskirje sopii niin journalisteille, opettajille, tutkijoille kuin kenelle tahansa muullekin, joka työkseen tai huvikseen seuraa teknologia-alustojen valtaa, disinformaatiokenttää, tekoälyn kehitystä tai kaipaa vaikkapa oppia faktantarkistustaitoihinsa. Uutiskirje toimii myös Faktabaarin taustayhdistyksen Avoin yhteiskunta ry:n ja FAKTA-säätiön yhteisenä viestintäkanavana. Syksyllä 2025 Faktabaari alkoi julkaista myös opetus- ja koulutusaiheisiin keskittyvää Faktabaari EDU -uutiskirjettä. Voit tilata molemmat uutiskirjeet Faktabaarin sivuilta.

Lukioiden kieltenopettajat: ilmoittautuminen Juvenes Translatores -käännöskilpailuun on auki!

Juvenes Translatores on Euroopan komission 17-vuotiaille lukiolaisille tarkoitettu käännöskilpailu, johon osallistuu vuosittain noin 3 000 nuorta eri puolilta EU:ta. Kilpailupäivä on tänä vuonna 27. marraskuuta, ja nuoret kääntävät tuolloin sivun mittaisen tekstin jostakin EU:n 24 virallisesta kielestä toiseen. Komission ammattikääntäjät tarkistavat oppilaiden käännökset ja valitsevat yhden voittajan kustakin 27 EU-maasta. Voittajat kutsutaan palkintotilaisuuteen ensi keväänä Brysselissä. Mukaan saa lähteä yksi opettaja sekä yksi tai kaksi huoltajaa. Anna siis oppilaillesi mahdollisuus loistaa kielitaidollaan ja ilmoita lukiosi mukaan 14. lokakuuta mennessä! Lue lisää Euroopan komission sivuilta