Parlamentin viikko 38/2023: Valiokunnat kokoustavat Brysselissä
Mepit kokoontuvat Brysselissä valiokunnissa, joiden asialistalla ovat muun muassa Euroopan puolustusteollisuuden näkymät, Schengen-alueen sisärajavalvonnan pelisäännöt, EU:n monivuotisen budjetin tarkistaminen sekä Espanjan EU-puheenjohtajakauden painopisteet. Lisäksi poliittiset ryhmät esittelevät ehdokkaansa parlamentin vuotuisen mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon saajaksi.
Viime viikolla parlamentti kokoontui syyskauden ensimmäiseen täysistuntoon Strasbourgissa, 11.–14.9. Istuntoviikon pääaiheita oli keskustelu EU:n tilasta, uusiutuvan energian käytön lisääminen, kriittisten raaka-aineiden saatavuuden parantaminen ja ilmanlaadun kohentaminen. Mepit äänestivät myös ehdotuksista Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamiseksi ja kestävien lentopolttoaineiden käytön lisäämiseksi.
Parlamentissa vireillä
Mepit kokoontuvat Brysselissä valiokunnissa, joiden asialistalla ovat muun muassa Euroopan puolustusteollisuuden näkymät, Schengen-alueen sisärajavalvonnan pelisäännöt, EU:n monivuotisen budjetin tarkistaminen sekä Espanjan EU-puheenjohtajakauden painopisteet. Lisäksi poliittiset ryhmät esittelevät ehdokkaansa parlamentin vuotuisen mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon saajaksi.
- Espanjan EU-puheenjohtajuus. EU-puheenjohtajamaa Espanjan ministerit jatkavat viikon mittaan painopisteidensä esittelyä parlamentin valiokunnille. Puolustusministeri Margarita Robles kertoo maanantaina turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnalle (SEDE) Espanjan kauden tavoitteista. Espanja toimii neuvoston puheenjohtajana joulukuun 2023 loppuun. Espanjan puheenjohtajuussivut (englanniksi)
- Puolustusteollisuuden näkymät. SEDE-valiokunta keskustelee tiistaina myös Euroopan puolustusteollisuudesta, yhteishankinnoista ja ammustuotannon vauhdittamisesta. Mepit käsittelevät myös vuosikertomusta EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toteutuksesta.
- Ukraina / energia. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) kokoustaa maanantaina etäyhteyksin Ukrainan Rada-parlamentin energia-, asunto- ja yleishyödyllisten palvelujen valiokunnan kanssa. Parlamentaarikkojen asialistalla on energian toimitusvarmuus, energiamarkkinoiden yhdentyminen, sodan viimeaikaiset käänteet sekä maan energiapolitiikan haasteet, mukaan lukien lainsäädännön mukauttamisessa eurooppalaiseen säännöstöön.
- Gigabitti-infrastruktuurilaki. ITRE-valiokunta myös äänestää tiistaina asetusluonnoksesta, jolla pyritään helpottamaan ja edistämään gigabittitason sähköisten viestintäverkkojen kehittämistä. Uusiin toimenpiteisiin kuuluisi olemassa olevan fyysisen infrastruktuurin käyttö sekä uuden infrastruktuurin nopeampi ja halvempi käyttöönotto.
- Vapaa liikkuvuus / Schengenin rajasäännöstö. Kansalaisvapauksien valiokunta (LIBE) vahvistaa näillä näkymin keskiviikkoa kantansa Schengenin rajasäännöstön vapaata liikkuvuutta koskevien sääntöjen uudistamiseen. Usean Schengen-maan jatkaessa sisärajatarkastuksia, ehdotuksella pyritään selkeyttämään yhteisiä sääntöjä, vahvistamaan vapaata liikkuvuutta ja ottamaan käyttöön kohdennettuja ratkaisuja todellisiin uhkiin.
- Saharov-palkintoehdokkaat 2023. Parlamentin jäsenet esittelevät ulkoasiain-, kehitys- ja ihmisoikeusvaliokuntien yhteiskokouksessa ehdokkaansa parlamentin vuotuisen mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon saajaksi. Parlamentin puheenjohtajakokous valitsee palkinnonsaajan lokakuussa ja itse palkinto luovutetaan perinteiseen tapaan joulukuun täysistunnossa Strasbourgissa. Lue lisää Saharov-palkinnosta.
- EU:n monivuotisen budjetin tarkistaminen. Budjettivaliokunta äänestää keskiviikkona EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 tarkistamisesta. Haasteet, kuten Venäjän hyökkäyssota ja EU:n strategisen omavaraisuuden parantaminen vaativat lisää resursseja. Mepit ehdottavat 10 miljardin euron lisärahoitusta erityisesti muuttoliikkeen ja ulkoisten haasteiden hallintaan sekä uuden Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP) perustamiseen. Parlamentin jäsenet haluavat myös varmistaa, että EU pystyy maksamaan elvytysrahastolainansa rajoittamatta ohjelmia, jotka hyödyttävät sen kansalaisia ja vahvistavat unionin kriisinhallintamekanismeja.
- EKP:n valvontaelimen puheenjohtajan nimittäminen. Talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) tenttaa keskiviikkona Euroopan keskuspankin ehdokasta valvontaelimensä puheenjohtajaksi. Mepit äänestävät samana päivänä Claudia Buchin (Saksa) nimittämisestä.
- Lyhytaikainen asunnon vuokraus. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO) äänestää tiistaina uusista säännöistä, joilla parannetaan tiedonsaantia verkossa tarjottavista lyhytaikaisista vuokramajoituspalveluista. Mepit haluavat lisätä avoimuutta ja edistää turvallisempaa ja kestävämpää matkailuekosysteemiä, jolla on myönteinen vaikutus paikallisiin yhteisöihin. Viranomaisilla on tällä hetkellä vaikeuksia saada luotettavaa tietoa liiketoiminnan vaikutusten arvioimiseksi. Lyhytaikainen vuokraaminen joka muodostaa noin 25 % kaikesta matkailumajoituksesta EU:ssa.
- Puhemiehen viikko: Parlamentin puhemies Roberta Metsola osallistuu maanantaina Concordia-huippukokoukseen New Yorkissa, pitää pääpuheen World Leaders' Forumissa Columbia-yliopistossa ja puhuu kaupungin juutalaisyhteisölle. Tiistaina Metsola osallistuu YK:n 78. yleiskokouksen avajaisistuntoon ja tapaa yleiskokouksen puheenjohtaja H.E. Dennis Franciksen. Keskiviikkona puhemies juhlistaa Maltalla kotimaansa itsenäisyyspäivää.
Mepit ja Ukrainan Rada-parlamentin jäsenet keskustelevat maanantaina etäyhteyksin energiakysymyksistä. © Adobe Stock
Viime viikolla parlamentissa
Parlamentti kokoontui 11.–14.9. täysistuntoon, jossa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti EU:n tilaa käsittelevän vuotuisen linjapuheensa ja keskusteli meppien kanssa komission suunnitelmista sen toimikauden loppuajalle. Mepit keskustelivat ja äänestivät myös lakiehdotuksista uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi, ilmanlaadun parantamiseksi ja kriittisten raaka-aineiden saatavuuden tehostamiseksi. Esillä oli myös Euroopan puolustusteollisuuden vahvistaminen yhteishankinnoilla ja kestävien lentopolttoaineiden käytön lisääminen. Lisäksi parlamenttipaikkojen määrää päätettiin kasvattaa 720:een 705:stä.
- Keskustelu Euroopan unionin tilasta. Von der Leyen mainitsi puheessaan, että Eurooppa on muuttunut merkittävästi sen jälkeen, kun hän esitteli ohjelmansa vuonna 2019. ”Olemme toteuttaneet yli 90 % silloin mainitusta poliittisesta ohjelmasta”, hän lisäsi. Von der Leyen painotti jatkuvaa tukea Ukrainalle sen puolustautuessa Venäjän hyökkäystä vastaan sekä vihreää ja digitaalista siirtymää. Mepit kommentoivat puhetta ja arvioivat komission työtä ja suunnitelmia. He myös kertoivat omat näkemyksensä lainsäädännön prioriteeteista. Otteita parlamentin ryhmäjohtajien puheenvuoroista. Vuosittain käytävä keskustelu unionin tilasta antaa parlamentin jäsenille mahdollisuuden kommentoida Euroopan komission työtä ja vaikuttaa EU:n politiikan määrittelyyn. Seuraava SOTEU-keskustelu järjestetään EU-vaalivuoden 2024 vuoksi vasta vuonna 2025.
- Toimia uusiutuvan energian lisäämiseksi. Mepit hyväksyivät uuden lain uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja REPowerEU-suunnitelman mukaisesti. Direktiivin tarkoitus on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus EU:n energian loppukulutuksesta 42,5 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Uusi laki nopeuttaa lupamenettelyjä uusiutuvan energian laitosten, kuten aurinko- ja tuulipuistojen, rakentamiseksi sekä aiemmin rakennettujen laitosten muokkaamiseksi. “Puusta saatu biomassa luetaan edelleen uusiutuvaksi energiaksi. Hiljaisen myöntymisen periaate tarkoittaa, että hakkeita pidetään hyväksyttyinä, jos viranomaiset eivät vastusta niitä. Seuraavaksi vihreä siirtymä edellyttää siirtymistä vetytalouteen ja EU:n sähkömarkkinoiden uudistamista”, totesi esittelijä Markus Pieper (EPP, Saksa)
- Ilmanlaadun parantaminen. Mepit puolsivat uusia säännöksiä EU:n ilmanlaadun parantamiseksi. Toimenpiteillä pyritään saastettomaan unioniin vuoteen 2050 mennessä saasteettomuustoimintasuunnitelman mukaisesti. Uudessa laissa asetetaan useille epäpuhtauksille komission ehdotusta tiukemmat vuoden 2030 raja- ja tavoitearvot. Näin halutaan varmistaa, että ilmanlaatu EU:ssa ei ole haitallista ihmisten terveydelle, ekosysteemeille tai luonnon monimuotoisuudelle. Myös ilmanlaadun näytteenottopaikkojen määrää lisätään ja ilmanlaatuindeksejä yhdenmukaistetaan, jotta kansalaiset saavat paremmin ajankohtaista tietoa paikallisista ilmansaasteista.
- Kriittiset raaka-aineet ja EU:n omavaraisuus. Mepit hyväksyivät parlamentin kannan kriittisten raaka-aineiden saatavuuden parantamiseen. Muun muassa uusiutuvan energian ja digitaaliteollisuuden kannalta elintärkeiden raaka-aineiden tuonnista riippuvainen EU pyrkii uudella lailla tunnistamaan omavaraisuuden kannalta strategisesti tärkeät projektit, lisäämään investointeja sekä parantamaan kierrätystä.
- Puolustusteollisuutta vahvistetaan yhteishankinnoilla. Mepit hyväksyivät uuden lain, jolla kannustetaan EU-maita hankkimaan yhdessä puolustustuotteita ja tuetaan EU:n puolustusteollisuutta. Puolustustuoteasetuksella perustetaan väliaikainen Euroopan puolustusteollisuutta ja yhteishankintoja vahvistava väline (EDIRPA), joka toimisi vuoteen 2025 asti. Se on erityisen ajankohtainen jäsenmaiden lahjoitettua puolustustuotteita Ukrainalle. 300 miljoonan euron suuruisella välineellä tuetaan Euroopan puolustusteollisuutta ja -teknologiaa tehostamalla tuotantoa ja avaamalla toimitusketjuja rajat ylittävälle yhteistyölle.
- Lentoliikenteen polttoaineista 70 % on oltava ympäristöystävällisiä vuoteen 2050 mennessä. Mepit hyväksyivät lain ympäristöystävällisemmistä lentopolttoaineista. Tällä pyritään edistämään kestävämpien lentopolttoaineiden käyttöönottoa ilmailualan päästöjen vähentämiseksi ja varmistamaan, että EU:sta tulee ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. 2025 alkaen vähintään 2 % lentopolttoaineista on oltava kestävästi tuotettuja, esimerkiksi käytetystä ruokaöljystä tai biojätteestä valmistettuja polttoaineita. Tämä osuus nousee asteittain niin, että se on 70 % vuonna 2050. Lisäksi polttoaineseoksessa on oltava tietty osuus synteettisiä polttoaineita.
- 15 lisämeppiä - yksi lisää Suomelle. Vuoden 2024 vaalien jälkeen parlamenttipaikkoja on 720. Muun muassa Suomi saa yhden lisäpaikan. Ranska, Espanja ja Alankomaat kaksi. Parlamentin kokoonpanoa arvioidaan aina ennen vaaleja perussopimuksissa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Lukumäärään vaikuttavat viimeisimmät väestötiedot ja “alenevan suhteellisuuden periaate.”