Parlamentin viikko 38/2025: Meppien kotimaantyötä ja valtuuskuntavierailuja

Euroopan parlamentin viikko on varattu meppien kotimaantyölle ja valtuuskuntien tiedonkeruumatkoille.

Parlamentissa ei ole tällä viikolla virallisia kokouksia. Vaalipiirityön ohella mepit edustavat parlamenttia valtuuskuntavierailuilla, joilla käsitellään muun muassa EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyötä rikollisuuden ja kyberuhkien torjunnassa sekä EU:n ja Kanadan strategista kumppanuutta ja energiatutkimusta. Grönlannissa mepit arvioivat turvallisuus- ja kalastuskysymyksiä, kun taas Espanjassa tarkastellaan muuttoliikepaineita Kanariansaarilla. Ympäristövaliokunnan meppivaltuuskunta paneutuu Helsingissä EU:n kemikaalisääntelyn toimeenpanoon ja ajankohtaisiin kysymyksiin. 

Parlamentissa tällä viikolla

Yhdysvallat / sisäasiat. Kansalaisvapauksien valiokunnan (LIBE) meppivaltuuskunta keskustelee Washingtonissa 15.–18.9. yhteistyön tiivistämisestä EU-virastojen, kuten Europolin, ja Yhdysvaltain viranomaisten, kuten liittovaltion poliisi FBI:n välillä. Asialistalla ovat järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja kyberrikollisuuden torjunta sekä lasten suojelu verkossa. Tarkoituksena on lisäksi käsitellä tietosuojakysymyksiä ja keinoja toteuttaa viisumivapauden täysi vastavuoroisuus EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. 

Kanada / strateginen kumppanuus ja energiaratkaisut. Ulkoasiainvaliokunnan (AFET) mepit keskustelevat Ottawassa ja Torontossa keinoista vahvistaa EU:n ja Kanadan kumppanuutta globaalien haasteiden edessä. Esille noussevat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Lähi-idän tilanne, Kiinan kasvava vaikutusvalta ja arktisen alueen geopoliittinen kilpailu. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) meppivaltuuskunta taas keskustelee Torontossa viikon mittaan ydinenergiasta, tutkimuksesta ja innovaatioista sekä EU:n ja Kanadan yhteistyöstä etenkin pienten modulaaristen reaktorien, uusien ydinteknologioiden ja energiasiirtymän strategioiden suhteen.  

Grönlanti / ulkomainen vaikuttaminen ja kalastus. Turvallisuus- ja puolustusvaliokunnan (SEDE) vierailu Nuukissa 16.–18.9. keskittyy siihen, miten EU voi tukea Grönlantia ulkopuolisen vaikuttamisen torjumisessa, kun sekä ilmasto että geopoliittinen ympäristö on muutoksessa. Kalatalousvaliokunnan (PECH) mepit taas tarkastelevat EU:n ja Grönlannin kalastuskumppanuussopimuksen sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä sekä vaikutuksia kalastuksen kestävyyteen. Kyseessä on EU:n toiseksi suurin kalastussopimus, arvoltaan yli 17 miljoonaa euroa. Parlamentti otti heinäkuussa hyväksymässään päätöslauselmassa kantaa kalastussopimuksen kestävyyskysymyksiin. 

Espanja / muuttoliikkeet. Vetoomusvaliokunnan (PETI) meppivaltuuskunta perehtyy Teneriffalla ja Gran Canarialla alueen muuttoliikepaineisiin. Ohjelmaan sisältyy tapaamisia viranomaisten, siirtolaisjärjestöjen ja paikallisyhteisöjen kanssa, vierailuja vastaanottokeskuksiin sekä keskusteluja alaikäisten turvapaikanhakijoiden tilanteesta.  

Helsinki / kemikaaliturvallisuus. Ympäristövaliokunnan (ENVI)  kolmijäseninen meppivaltuuskunta paneutuu keskiviikosta torstaihin EU:n kemikaalisääntelyn toimeenpanoon ja ajankohtaisiin kysymyksiin, kuten PFAS-yhdisteiden rajoittamiseen, Euroopan kemikaalivirastossa Helsingissä.  

Tanska ja Ruotsi / sisämarkkinat. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) valtuuskunta arvioi EU-lainsäädännön käytännön toteutusta ja kerää tietoa hyvistä käytännöistä sisämarkkinoiden kehittämiseksi Tanskassa ja Ruotsissa 15.–17. syyskuuta. Tavoitteena on edistää pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia ja keskustella pohjoismaisten teollisuudenalojen haasteista. Ohjelmassa on tapaamisia hallituksen ja elinkeinoelämän edustajien, muun muassa Tanskan digiasioista vastaavan ministerin Caroline Stagen, kanssa sekä vierailuja keskeisiin teollisuuskeskuksiin ja liikenteeen solmukohtiin. 

Lisätietoa valiokuntien valtuuskuntavierailuista  

Puhemiehen agenda. Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola puhuu 16.9. Italian Messinassa rikollisuutta käsittelevässä tilaisuudessa ja osallistuu videoyhteyden välityksellä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kokoukseen Brysselissä 17.9.. Parlamentin puhemiehen verkkosivut 

Viime viikolla parlamentissa

Parlamentti kokoontui syyskauden ensimmäiseen täysistuntoon Strasbourgissa 8.–11. syyskuuta. Täysistunnon kohokohta oli vuoden 2025 unionin tilaa käsittelevä keskustelu. Mepit arvioivat puheenjohtaja Ursula von der Leyenin komission työtä ja kysyivät sen tulevista suunnitelmista. ”Epävarmoina aikoina tarvitsemme selkeyttä ja tahtoa johtaa Eurooppaa. Euroopan on vastattava uusilla ja rohkeilla ideoilla”, kommentoi Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola. Von der Leyenin puheessa nousivat esille etenkin EU:n turvallisuus, puolustus ja kilpailukyky, Ukraina ja Gaza sekä kauppasuhteet Yhdysvaltojen kanssa. Tiedote

Täysistuntoviikon muita pääaiheita olivat mm. Ukrainan EU-jäsenyyden eteneminen ja Gazan tilanne, EU:n maatalouden tulevaisuus ja sisämarkkinoiden uudistaminen, ajoneuvojen romuttamisen pelisäännöt ja ja hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi.   

Tiistaina mepit ja ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas keskustelivat Ukrainan turvatakuista. Mepit hyväksyivät ulkoasiainvaliokunnan laatiman mietinnön Ukrainan EU-jäsenyysvalmisteluista ja kehottivat komissiota avaamaan uusia neuvottelulukuja mahdollisimman nopeasti. Mepit ilmaisivat myös huolensa Yhdysvaltojen muuttuneesta linjasta ja korostivat, että EU:n ja jäsenvaltioiden on pysyttävä Ukrainan strategisina liittolaisina ja vahvistettava tukeaan maan puolustukselle ja EU-tielle. Tiedote (englanniksi) 

Parlamentti vaati pikaisia toimia Gazan nälänhädän torjumiseksi ja panttivankien vapauttamiseksi. Torstaina hyväksytyssä päätöslauselmassa mepit tuomitsevat sen, että Israelin hallitus estää humanitaarisen avun kuljetukset Gazaan, mikä on johtanut nälänhätään. Parlamentti korosti, että maan itsepuolustusoikeus ei oikeuta summittaista sotilaallista toimintaa ja kehotti jäsenvaltioita harkitsemaan Palestiinan valtion tunnustamista. Tiedote 

Jäsenehdokasmaa Moldovan presidentti Maia Sandu puhui parlamentin juhlaistunnossa tiistaina. Sandu muistutti, että Moldovan EU-jäsenyysprosessissa on kyse myös siitä, että Euroopan tulee puolustaa hauraita demokratioita päättäväisesti ja yhdessä. 1 200 kilometrin rajan Ukrainan kanssa jakava Moldova on joutunut Venäjän hybridi­vaikuttamisen, kuten disinformaation, kyberhyökkäysten ja vaalien manipuloinnin kohteeksi. Mepit käsittelivät erillisessä keskustelussa Moldovan häiriönsietokyvyn vahvistamista Venäjän hybridiuhkia vastaan. 

Mepit hyväksyivät kantansa autoteollisuuden kiertotaloussääntöihin, joilla pyritään tehostamaan autoteollisuuden siirtymistä kiertotalouteen. Tiistaina hyväksytyt säännöt asettavat tavoitteet kierrätysmateriaalin käyttämiseen uusissa ajoneuvoissa ja vaativat laajempaa tuottajavastuuta romuajoneuvojen keräämiseen ja käsittelyyn. Lakiesitys. Tiedote 

Tiistaina saatiin myös lopullinen hyväksyntä päivitetyn jätepuitedirektiivin toimenpiteille, joilla ehkäistään ja vähennetään ruokaan ja tekstiileihin liittyvää jätettä EU:ssa. Parlamentti vahvisti maaliskuussa neuvoston kanssa saavutetun sopimuksen, joka mm. asettaa tavoitteita ruokahävikin vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja asettaa tuottajat vastuuseen tekstiilijätteen keräyksestä, lajittelusta ja kierrätyksen kustannuksista. Tiedote (englanniksi) 

Parlamentti hyväksyi keskiviikkona uudistuksen, jonka myötä EU:n koheesiovaroja voidaan suunnata uusiin painopisteisiin, kuten puolustusteollisuuden kapasiteettiin, sotilaalliseen liikkuvuuteen, kohtuuhintaiseen asumiseen ja vesihuollon kestävyyteen. Etusijalle asetetaan myös siviili- ja sotilaskäyttöön soveltuvat kaksoiskäyttöinvestoinnit, hiilineutraalius, strategiset teknologiat ja energia­verkkojen yhteenliitettävyys. Oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyvät ehdot säilyvät ennallaan. Lisäksi EU:n itäisillä rajoilla sijaitsevat alueet saavat ylimääräistä rahoitusta korotetun ennakkomaksun muodossa. Tiedote (englanniksi) 

Keskiviikkona parlamentti äänesti hiilirajamekanismin (CBAM) muutoksista, joilla pyritään pienentämään pienyritysten ja satunnaisten maahantuojien hallinnollista taakkaa. Muutokset ovat osa komission 26. helmikuuta ehdottamaa Omnibus I -pakettia. Tämän myötä alle 50 tonnin tuonti vuodessa rajataan mekanismin ulkopuolelle, mutta suurin osa hiilidioksidipäästöjä aiheuttavasta tuonnista pysyy edelleen hiilirajamekanismin piirissä. Tiedote 

Keskiviikkona mepit keskustelivat komission ja neuvoston puheenjohtajamaa Tanskan edustajan kanssa EU:n ja Yhdysvaltojen  kauppa- ja tullisopimuksen yksityiskohdista. 

Parlamentti hyväksyi lisäksi kantansa EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Parlamentin oma-aloitemietintö korostaa vahvaa ja erillistä budjettia, viljelijöiden tulotuen turvaamista, hallinnollisen taakan keventämistä sekä digitalisaation, vesihuollon ja nuorten viljelijöiden tukemista. Euroopan komissio on ehdottanut yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) sääntöjen uudistamista vuosien 2028–2034 rahoituskehyksen yhteydessä. Tiedote (englanniksi) 

Torstaina parlamentti hyväksyi Anna-Maja Henrikssonin (Renew, r.) oma-aloitemietinnön liittyen Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen ja sisämarkkinoiden byrokratian vähentämiseen. 

Torstaina Euroopan parlamentin jäsenet hyväksyivät myös kantansa pakettimatkadirektiivin uudistukseen, jolla pyritään takaamaan matkustajille parempi suoja matkahäiriöiden ja matkanjärjestäjän konkurssin varalta. Tiedote (englanniksi). 

Kotimaan ja Eurooppasalin tapahtumia

Kolmen EU-sukupolven pyöreän pöydän keskustelu suuressa valiokunnassa 19.syyskuuta

Suomen juhliessa 30. vuottaan EU:n jäsenenä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n EU-nuorisodelegaatit järjestävät yhteistyössä eduskunnan suuren valiokunnan kanssa pyöreän pöydän keskustelun, jossa kolme EU-sukupolvea – entiset EU-päättäjät, nykyiset EU-päätöksentekijät sekä nuoret – kohtaavat.

Ylisukupolvisessa keskustelussa pohditaan EU:n ja Suomi-EU:n tulevaa 30 vuotta kolmen temaattisen kokonaisuuden avulla. Ensin visioidaan tulevaisuuden EU:ta kansalaisen näkökulmasta, toisena unionia globaalina toimijana ja viimeisenä Suomen roolia tulevaisuuden EU:ssa. Keskustelun ytimessä on sukupolvien välinen vuoropuhelu, joka rakentaa siltaa menneisyyden kokemusten, nykyhetken päätösten ja tulevaisuuden visioiden välillä. Suuren valiokunnan edustajien sekä nuorten lisäksi tapahtumaan osallistuu entisiä ja nykyisiä meppejä ja komissaareja. Voit seurata verkkolähetystä keskustelusta 19.9. klo 10.00–12.00 eduskunnan sivuilla