Parlamentin viikko 38/2026: Täysistunto Strasbourgissa

Parlamentissa tällä viikolla 

Parlamentti kokoontuu syyskauden ensimmäiseen täysistuntoon. Strasbourgin 14.9.–17.9. täysistunnon kohokohtia ovat puhe ja keskustelu Euroopan unionin tilasta ja Kanadan pääministerin vierailu. Parlamentti keskustelee ja äänestää muun muassa ehdotuksista eurooppalaisen demokratian suojaamiseksi ja Euroopan puolustusvalmiuden vahvistamiseksi. Täysistunnon alustava esityslista, lisätietoa viikon aiheista täysistuntokatsauksessa. Voit seurata täysistuntoa suorana verkkolähetyksenä. 

Keskustelu Euroopan unionin tilasta. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää keskiviikkona klo 10 Suomen aikaa vuotuisen Euroopan unionin tila –puheensa parlamentin täysistunnossa. Puhetta seuraa keskustelu, jossa mepit kommentoivat puhetta, arvioivat komission työtä ja sen suunnitelmia tulevalle vuodelle sekä linjaavat omat painopisteensä. Vuotuisen unionin tilaa koskevan keskustelun kautta Euroopan parlamentti valvoo komission työtä, mikä auttaa ohjaamaan EU:n politiikkaa. Tänä vuonna myös Kanadan pääministeri Mark Carney on kutsuttu seuraamaan keskustelua kunniavieraana.  

Kanadan pääministeri. Kanadan pääministeri Mark Carney puhuu täysistunnossa torstaina klo 12.30 Suomen aikaa. Pääministeri Carneyn odotetaan puheessaan keskittyvän EU:n ja Kanadan yhteisiin turvallisuus‑ ja talousintresseihin, kuten Venäjän sotaan Ukrainassa, hybridihyökkäyksiin, ulkomaisiin sekaantumis- ja häirintäyrityksiin, Kiinan yhä aggressiivisempaan politiikkaan sekä suhteisiin Yhdysvaltojen kanssa.  

Demokratian suojaaminen.  Parlamentti äänestää tiistaina eurooppalaista demokratian kilpeä käsittelevän erityisvaliokunnan loppuraportista. Se sisältää konkreettisia suosituksia siitä, miten EU voi paremmin puolustaa demokraattisia instituutioitaan häirinnältä ja sekaantumiselta, hybridihyökkäyksiltä ja disinformaatiolta. Valiokunnan mukaan Venäjä on merkittävin uhka Euroopan demokratian loukkaamattomuudelle. Muita uhkia ovat Valko-Venäjä, Kiina, Iran ja Pohjois-Korea. Siksi mepit haluavat laajempia pakotteita disinformaation mahdollistajille ja suojatoimia vaaleille, kuten vaali-infrastruktuurin luokittelemista kriittiseksi. Mietinnössä toivotaan myös tiivistä yhteistyötä EU:n jäsenehdokas- ja kumppanimaiden kanssa.  

Hybridiuhkien torjuminen. Tiistaina mepit keskustelevat ulkosuhdejohtaja Kaja Kallaksen kanssa Venäjän viimeaikaisista hybridihyökkäyksistä ja niiden torjumisesta. Keskiviikkona äänestetään erillisestä, turvallisuus- ja puolustusvaliokunnan (SEDE) mietinnöstä, jossa linjataan keinoja jatkuvasti lisääntyvien hybridiuhkien torjumiseksi. 

Puolustusvalmius. Keskiviikkona parlamentti äänestää lakipaketista, jolla pyritään nopeuttamaan puolustusinvestointeja ja kehittämään EU:n reagointia turvallisuusuhkiin. Puolustusvalmiuden pakettia ovat valmistelleet muiden muassa parlamentin suomalaisjäsenet Pekka Toveri (EPP), Anna-Maja Henriksson (Renew) sekä Aura Salla (EPP). Lait kuuluvat komission ehdottamaan EU-lainsäädännön viidenteen Omnibus- eli yksinkertaistamispakettiin, ja niistä päästiin sopuun parlamentin ja neuvoston kesken kesäkuussa 2026. Tarkoituksena on nopeuttaa puolustusalan hankkeiden lupamenettelyjä ja puolustusvälineiden vientiä EU-maiden välillä.  

Ceuta ja EU:n ulkorajat. Mepit keskustelevat tiistaina neuvoston ja komission kanssa Espanjaan kuuluvan Ceutan tapahtumista ja EU:n yhtenäisestä vastauksesta. Keskustelussa keskitytään Ceutan humanitaariseen ja turvallisuustilanteeseen sen jälkeen, kun alueelle saapui kymmeniä tuhansia siirtolaisia heinäkuussa 2026. Osana keskustelua käsitellään todennäköisesti myös EU:n ulkorajojen suojaamista hybridiuhkia ja siirtolaisuuden välineellistämistä vastaan, EU:n jäsenmaiden välistä sekä kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä, EU:n raja- ja merivartiovirasto Frontexin roolia sekä mahdollisia uusia EU-tason toimia. Parlamentti äänestää asiaa koskevasta päätöslauselmasta torstaina. 

Sään ääri-ilmiöt. Tiistaina mepit, komissio ja neuvosto keskustelevat menneen kesän ääri-ilmiöistä ja varautumisesta. Monissa osissa Eurooppaa nähtiin kesällä 2026 ennätyshelteitä ja -kuivuutta sekä niiden aiheuttamia maasto- ja metsäpaloja. EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta lähetettiin yli 700 palomiestä, yli 200 ajoneuvoa ja 38 ilma-alusta sammuttamaan maastopaloja elokuun 24. päivään mennessä. Neuvoston ja komission kanssa käytävässä täysistuntokeskustelussa mepit esittävät tiistaina näkemyksensä siitä, miten EU voisi paremmin ehkäistä yhä yleisempiä sään ääri-ilmiöitä sekä kehittää varautumista ja reagoimista. 

Mepit valmistelevat parhaillaan kantaansa ehdotukseen, jolla EU:n pelastuspalvelumekanismia laajennettaisiin uusille osa-alueille. Samalla sen määrärahoja kasvatettaisiin seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Ympäristö- ja terveysvaliokunnan odotetaan äänestävän kannastaan esitykseen 1. lokakuuta. 

EU:n Ukraina-apu. Keskiviikkona käytävässä keskustelussa mepit vaativat komissiolta ja neuvostolta lisäapua Ukrainan tukemiseen.  

Lähi-itä. Tiistaina mepit ja EU:n ulkosuhdejohtaja Kaja Kallas keskustelevat Lähi-idän taisteluiden viimeisimmästä käänteistä.   

Muita aiheita agendalla. Mepit äänestävät keskiviikkona tullisääntöjen uudistuksesta, joka sisältää minimimaksun EU:n ulkopuolelta tuleville paketeille sekä uuden EU:n tulliviranomaisen perustamisen. Torstaina meppien odotetaan vaativat sosiaalisen median alustayhtiöiltä toimia, joilla vähennetään alustojen haittavaikutuksia nuoriin.  

Puhemiehen viikko. Maanantaina puhemies Metsola tapaa Slovenian pääministeri Janez Janšan Brysselissä. Keskiviikkona Metsola johtaa keskustelua Euroopan unionin tilasta, ja torstaina hän toivottaa Kanadan pääministeri Mark Carneyn tervetulleeksi ja johtaa täysistuntoa, jossa Carney puhuu parlamentille. 

Parlamentin MFF-esittelijämepit Carla Tavares (kolmas oikealta) ja Siegfried Mureșan (kolmas vasemmalta) tutustuivat eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimon ja varapuheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natrin kanssa torstaina 10.9. Vaalimaalla Suomen ja EU:n ulkorajaan sekä rajavalvontaan ja rajaturvallisuuteen. 

Parlamentissa viime viikolla

Mepit kokoustivat viime viikolla Brysselissä valiokunnissa ja valmistautuivat istuntoviikkoon. Valiokuntien asialistalla oli EU:n sähköverkkojen vahvistaminen, päästökaupan vakaus ja ennakoitavuus, asuntojen hintakehitys sekä EU:n ja Kiinan suhteet. EU-puheenjohtaja Irlanti jatkoi puolivuotisen kautensa tavoitteiden esittelyä valiokunnille. Parlamentin MFF-esittelijät vierailivat Suomessa loppuviikosta. 

Monivuotinen rahoituskehys / esittelijämepit Suomessa. Parlamentin kantaa EU:n pitkän aikavälin budjettiehdotukseen valmistelevat esittelijämepit Siegfried Mureşan (EPP, Romania) ja Carla Tavares (S&D, Portugali) vierailivat 10.–11. syyskuuta Suomessa. Mepit keskustelivat monivuotisen rahoituskehyksen valmistelun etenemisestä (MFF) muun muassa eduskunnan suuren valiokunnan jäsenten kanssa ja tutustuivat EU-rahoitusta saaneisiin hankkeisiin. Mepit vierailivat Vaalimaan rajanylityspaikalla ja teknologian tutkimuskeskus VTT:llä. Eduskunnan tiedote tapaamisista. Parlamentti hyväksyi huhtikuussa kantansa EU-maiden kanssa käytäviin neuvotteluihin rahoituskehyksen 2028–2034 keskeisistä luvuista ja rakenteesta.  

Sähköverkot. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) mepit hyväksyivät torstaina muutosehdotuksia asetusehdotukseen, joka koskee Euroopan laajuista energiainfrastruktuuria. TEN-E-asetuksen päivittämisen tavoitteena on parantaa energian toimitusvarmuutta, auttaa alentamaan kotitalouksien ja yritysten energiahintoja ja edistää EU:n ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamista. Mepit haluavat muun muassa laventaa huomioon otettavien infrastruktuuripainopisteiden luetteloa kriittisten verkkoelementtien suojauksen ja kestävyyden varmistamiseksi. 

Päästökauppajärjestelmä. Parlamentin ympäristön, ilmaston ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta (ENVI) otti torstaina kantaa komission ehdotukseen muuttaa EU:n päästökauppajärjestelmän markkinavakausvarantoa. Nykysääntöjen mukaan kaikki yli 400 miljoonan ylittävät varannossa olevat päästöoikeudet mitätöidään. Komissio on ehdottanut mitätöintimekanismin lakkauttamista, jotta rajattomat lisäpäästöoikeuksien määrät voidaan pitää puskurina varannossa, mikä voisi tukea markkinoiden vakautta. Mepit puoltavat mekanismin jatkoa, mutta nostaisivat 1.3.2027 alkaen kynnyksen 650 miljoonaan päästöoikeuteen. Parlamentin on määrä hyväksyä syyskuun täysistunnossa kantansa asiasta käytäviin neuvotteluihin EU:n neuvoston kanssa. 

Kiina. Ulkoasianvaliokunta (AFET) otti torstaina kantaa EU:n ja Kiinan suhteiden tulevaisuuteen. Mepit korostavat EU:n roolia monenkeskisyyden vahvistamisessa ja polarisoitumisen välttämisessä.  Kiinan kanssa on tärkeää käydä vuoropuhelua, mepit painottavat, mutta toteavat samalla, että kahdenväliset suhteet ovat saavuttaneet kriittisen pisteen, mikä johtuu Kiinan epäoikeudenmukaisista kauppakäytännöistä ja sen kannasta Venäjän sodassa Ukrainaa vastaan. Heidän mukaansa EU:n olisi koordinoitava toimintaansa Yhdysvaltojen, G7-maiden ja muiden samanmielisten kumppaneiden kanssa ja kannustettava Kiinaa käyttämään vaikutusvaltaansa Venäjään sodan lopettamiseksi. Mepit vaativat kiireellisiä toimia, joilla torjutaan EU:n liiallisen Kiinan-riippuvuuden käyttämistä aseena, ja tiukkaa riskien vähentämisstrategiaa.  

Sveitsi. Ulkoasiainvaliokunta (AFET) hyväksyi torstaina laajan EU:n ja Sveitsin välisen paketin, josta on hyötyä molempien osapuolten kansalaisille ja yrityksille. Mepit korostavat Sveitsin ja EU:n läheisiä kahdenvälisiä suhteita innovoinnin, liikenteen, kaupan ja turvallisuuden aloilla ja painottavat yhteistä etua yhteistyön tiivistämisessä maailmassa, joka on yhä epävarmempi. 

Julkiset hankinnat. Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona ehdotuksen julkisia hankintoja koskevan EU-sääntelyn uudistamisesta. Uudella asetusehdotuksella pyritään siihen, ettei hinta olisi enää ainoa ratkaiseva tekijä palveluntarjoajan tai tavaran myyjän valinnassa, vaan viranomaiset velvoitettaisiin ottamaan huomioon myös muita tekijöitä, erityisesti laatu-, ympäristö- ja sosiaaliset näkökulmat, innovointi ja häiriönsietokyky. Parlamentin sisämarkkina ja kuluttajainsuojavaliokunnan (IMCO) puheenjohtaja Anna Cavazzini (Greens/EFA, DE) pitää uudistusaloitetta tervetulleena. 

Kestävyysraportointi. Talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) linjasi torstaina, että SFDR-asetuksen tarkistamisen pitäisi vähentää byrokratiaa ja alentaa kustannuksia kuitenkin heikentämättä vihreiden investointien uskottavuutta. SFDR-asetuksessa edellytetään, että yritykset selittävät sijoittajille auki kestävyyteen liittyvien tuotteiden pääpiirteet ja tavoitteet ja antavat sijoittajille tiedot, joita he tarvitsevat arvioidakseen tuotteen pitkän aikavälin arvoa ja riskejä. Tavoitteena on, että pääoma voidaan ohjata läpinäkyvästi vihreään rahoitukseen. 

Asuntojen hinnat. Asuntokriisiä Euroopan unionissa käsittelevän erityisvaliokunnan (HOUS) mepit kysyivät keskiviikkona asuntoasioista vastaavalta komissaarilta Dan Jørgenseniltä EU:n suunnitelmasta auttaa jäsenmaita, kuntia ja alueita puuttumaan asuntokriisiin. Komissaari totesi, että asumisesta on tullut rakenteellinen ongelma yli puolelle EU:n kansalaisista, mikä edellyttää kiireellisiä toimia. Uusi kohtuuhintaista asumista koskeva laki tarjoaisi paikallisviranomaisille yhteisen oikeudellisen kehyksen asuntopaineen käsittelemiseksi paikallisten erityistarpeiden mukaan. Useat mepit olivat tyytyväisiä komission aloitteeseen. Muut parlamentin jäsenet ilmaisivat huolensa siitä, että lyhytaikaista vuokramajoitusta, vapaa-ajan asuntoja ja vapaita kiinteistöjä koskevat rajoittavat toimenpiteet voivat vaikuttaa omistusoikeuteen ja taloudelliseen toimintaan erityisesti matkailusta riippuvaisilla alueilla. 

Lisätietoa: tiedotteet