Parlamentin viikko 43/2025: Täysistunto Strasbourgissa

20.–23. lokakuuta täysistunnossa mepit käsittelevät muun muassa Lähi-idän rauhansopimusta ja EU:n roolia, parlamentin odotuksia lokakuun Eurooppa-neuvoston kokoukselle sekä jäädytettyjen Venäjän varojen käyttöä Ukrainan tukemiseksi. Lisäksi käsitellään EU:n ajokorttisääntöjen uudistusta ja energiantuonnin lopettamista Venäjältä. Täysistunnon kohokohtiin kuuluvat myös vuoden 2025 mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon saajan julkistus ja Valko-Venäjän oppositiojohtajien puheenvuorot. 

Esillä ovat myös EU:n ensi vuoden talousarvio, maaperän ja metsien seurantaa koskevat ehdotukset, mikromuovisaasteen rajoittaminen sekä päätöslauselma COP30-ilmastokokousta koskien. Täysistunnon alustava esityslista täällä. 

Päivitämme Parlamentin viikkoa – vaikuta uuteen uutiskirjeeseen! Uudistamme maanantaisin ilmestyvää uutiskirjettämme. Palautteesi on arvokasta; voit antaa mielipiteesi 30.10. mennessä verkkolomakkeella.

Lähi-idän rauhansopimus / EU:n rooli. Tiistaiaamuna parlamentti keskustelee komission kanssa Lähi-idän rauhansopimuksesta ja EU:n roolista sen toimeenpanossa. Parlamentti on korostanut EU:n valmiutta tukea Palestiinan hallinnon uudistamista ja alueen jälleenrakennusta. Mepit hyväksyivät jo aiemmin päätöslauselman, jonka mukaan Palestiinan valtion perustaminen on avain rauhan ja alueellisen vakauden edistämiseen. Istuntokatsaus 

EU huippukokous / parlamentin odotukset. Keskiviikkona parlamentti keskustelee komission ja puheenjohtajamaa Tanskan edustajien kanssa lokakuun Eurooppa-neuvoston kokouksen painopisteistä. Brysselin huippukokouksessa 23. lokakuuta EU-johtajat käsittelevät Ukrainan tukemista, Lähi-idän tilanteen jatkotoimia sekä Euroopan kilpailukyvyn vahvistamista Draghin raportin ja kilpailukykykompassin pohjalta. Esillä ovat myös asuntokriisi, puolustus- ja turvallisuuspolitiikka sekä maahanmuutto ja rajaturvallisuus. Istuntokatsaus 

Ukraina / jäädytettyjen Venäjän varojen käyttö. Tiistaina parlamentti keskustelee komission ja neuvoston kanssa ehdotuksesta, jolla Ukrainan jälleenrakennusta ja puolustusta rahoitettaisiin niin sanotun sotakorvauslainan avulla. Suunnitelmassa hyödynnettäisiin Venäjän keskuspankin jäädytettyjen varojen tuottoja, joita on EU:ssa noin 210 miljardin euron arvosta. Ukraina maksaisi lainan takaisin vasta, kun Venäjä on suorittanut sille sotakorvaukset. Asia etenee myös EU-johtajien käsiteltäväksi lokakuun huippukokouksessa. Istuntokatsaus  

Venäläisenergian tuontikielto. Keskiviikkona mepit keskustelevat komission ja puheenjohtajamaa Tanskan kanssa energiantuonnin lopettamisesta Venäjältä. Ehdotus velvoittaisi energiatoimijat toimittamaan tarkempia alkuperätodisteita ja estäisi kiertämisen ns. varjolaivastojen ja kolmansien maiden kautta. Viime viikon valiokuntakokouksessa esittelijä Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.) korosti tarvetta vahvalle ja tehokkaalle lainsäädännölle, joka paitsi kieltää tuonnin, myös varmistaa tiukan valvonnan ja sulkee porsaanreiät. Istuntokatsaus 

EU:n ajokorttisäännöt. Tiistaina parlamentin odotetaan hyväksyvän uudistetut EU:n ajokorttisäännöt, joilla pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta. Uudistus toisi käyttöön digitaalisen ajokortin, kahden vuoden koeajan uusille kuljettajille sekä mahdollisuuden ajokortin saamiseen aiempaa nuorempana. Lisäksi piittaamattomaan ajoon voitaisiin puuttua tehokkaammin yli rajojen, ja uusilta kuljettajilta edellytettäisiin parempaa tietoisuutta liikenteen riskeistä ja haavoittuvista tienkäyttäjistä. Muutokset ovat osa komission tieliikenneturvallisuuspakettia. Istuntokatsaus 

Pysyvä metsäkomitea. Tiistaina mepit käsittelevät ehdotusta muuttaa pysyvän metsäkomitean perustamista koskevaa neuvoston päätöstä (89/367/ETY). Tarkoituksena on uudistaa komitean tehtävät ja rakenne vastaamaan EU:n vuoden 2030 metsästrategian tavoitteita sekä vahvistaa komitean roolia jäsenmaiden ja komission yhteistyöfoorumina. Asiasta vastaavat maatalousvaliokunta (AGRI) sekä ympäristövaliokunta (ENVI). Maatalousvaliokunnasta esittelijänä toimii meppi Pekka Toveri (EPP, kok.). 

Saharov-palkinto. Puhemies Metsola julkistaa keskiviikkona täysistunnossa vuoden 2025 Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon saajan. Palkinto jaetaan joulukuun täysistunnossa. Finalisteina ovat vangitut toimittajat Andrzej Poczobut Valko-Venäjällä ja Mzia Amaglobeli Georgiassa, toimittajat ja avustustyöntekijät Palestiinassa sekä kaikilla konfliktialueilla sekä serbialaiset opiskelijat. Istuntokatsaus. Lisätietoa Saharov-palkinnosta. 

Valko-Venäjän oppositiojohtajat. Keskiviikkona keskipäivällä pidettävässä juhlaistunnossa Valko-Venäjän oppositiojohtajat Sjarhei Tsihanouski ja Svjatlana Tsihanouskaja puhuvat täysistunnolle. Mepit myös keskustelevat keskiviikkona Valko-Venäjän tilanteesta neuvoston ja komission edustajien kanssa viisi vuotta vilpillisten presidentinvaalien jälkeen. Päätöslauselmasta äänestetään samana päivänä. Istuntokatsaus 

Kellojen siirto ja muita istuntoaiheita. Mepit keskustelevat istuntoviikon mittaan myös muun muassa EU:n painopisteistä ja komission työohjelmasta vuodelle 2026, naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjunnasta, ja kysyvät komissiolta ja neuvostolta kellojen siirtämisestä kesä- ja talviajan välillä, minkä kansalaiset toivovat päättyvän. Istuntokatsaus 

Valiokuntien ylimääräisissä kokouksissa käsitellään lisäksi mm. mikromuovisaasteen rajoittamista, terveysalan työvoimaa koskevaa kriisisuunnitelmaa, sekä EU-maiden sosiaalisia ilmastotoimia. Lisätietoa valiokuntien kokouksista täällä 

Parlamentissa viime viikolla

Viime viikolla valiokuntien asialistalla olivat muun muassa energian tuonnin lopettaminen Venäjältä, lentomatkustajien oikeudet ja alaikäisten suojelu verkossa. Ulkoasiain- ja kehitysvaliokunnat esittivät kolme finalistia Euroopan parlamentin vuoden 2025 Saharov-palkinnon saajiksi. 

Energian tuonnin lopettaminen Venäjältä. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) sekä kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA) hyväksyivät torstaina lainsäädäntöehdotuksen, jolla pyritään lopettamaan Venäjän maakaasun ja öljyn tuonti EU:hun vuoden 2026 alusta. Kielto kattaisi sekä putkikaasun että nesteytetyn maakaasun (LNG), ja sen piiriin sisällytettäisiin myös öljy ja öljytuotteet. 

Lentomatkustajien oikeudet. Liikenne- ja matkailuvaliokunta (TRAN) vahvisti maanantaina kantansa EU:n lentomatkustajien oikeuksia koskevien sääntöjen uudistamiseen. Mepit haluavat säilyttää nykyisen kolmen tunnin viivästysrajan korvauksille ja torjuvat neuvoston esityksen rajan pidentämisestä neljään tai kuuteen tuntiin. Lisäksi he ehdottavat uusia oikeuksia, kuten mahdollisuutta lasten istumiselle vierekkäin maksutta ja yhtä henkilökohtaista matkatavaraa sekä pientä käsimatkatavaraa ilman lisämaksua. Myös kirjautumis- ja nimenkorjausmaksut halutaan poistaa. Tiedote (englanniksi) 

Alaikäisten suojelu verkossa. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO) hyväksyi torstaina mietinnön, jossa vaaditaan uusia EU-toimia alaikäisten suojelemiseksi verkossa. Mepit ehdottavat EU:n laajuista 16 vuoden vähimmäisikää sosiaalisen median ja tekoälykumppaneiden käyttöön ilman huoltajan lupaa sekä 13 vuoden vähimmäisikää somepalvelujen käyttöön. Valiokunta esittää myös haitallisimpien koukuttavien käytäntöjen oletusarvoista kieltoa, joka koskisi esimerkiksi uhkapeliä muistuttavia pelimekanismeja, profiilipohjaisia suositusalgoritmeja ja lapsiin kohdistuvaa kaupallista vaikuttamista. Parlamentti äänestää suosituksista marraskuun täysistunnossa. Tiedote (englanniksi) 

Eurobarometri somen käytöstä. Parlamentti julkaisi torstaina Eurobarometri-tutkimuksen tulokset sosiaalisen median käyttötavoista EU-maissa. Eurobarometri osoittaa, että nuorten mediankäyttö eroaa selvästi aiemmista sukupolvista: 15–24-vuotiaista 65 % seuraa yhteiskunnallisia ja poliittisia aiheita sosiaalisen median kautta, kun taas koko väestössä televisio on yhä yleisin tietolähde (71 %). 74 % nuorista seuraa vaikuttajia tai sisällöntuottajia verkossa, ja kaksi kolmasosaa eurooppalaisista arvioi altistuneensa disinformaatiolle viimeisen viikon aikana. Eurobarometrin tulokset ovat luettavissa täällä. 

Huolellisuusvelvoitteiden ja kestävyysraportoinnin yksinkertaistaminen. Oikeudellisten asioiden valiokunta (JURI) hyväksyi esityksen, joka keventää yritysten kestävän kehityksen raportointi- ja huolellisuusvelvoitteita. Jatkossa raportointivelvollisuus koskisi vain yli 1 000 työntekijän ja 450 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä. Huolellisuusvelvoitteet rajattaisiin vain suurimpiin yhtiöihin, joilla on yli 5 000 työntekijää ja 1,5 miljardin euron liikevaihto. Ehdotukset kuuluvat ns. Omnibus I –pakettiin, josta voit lukea lisätietoa komission sivuilta (englanniksi). 

EU:n ulkopuolisten maiden lobbauksen läpinäkyvyys. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO) otti torstaina kantaa ehdotettuihin EU-sääntöihin, jotka lisäisivät avoimuutta EU:n ulkopuolisten maiden toimeksiannosta tehtävässä lobbauksessa. Uusien sääntöjen tavoitteena on lisätä kansalaisten luottamusta päätöksentekoon. Säännöt velvoittaisivat jäsenvaltiot perustamaan kansalliset rekisterit, joihin ilmoitettaisiin edunvalvonnan toimeksiantaja, rahoitus ja toiminnan luonne, ja jotka yhdistettäisiin yhteiseen eurooppalaiseen portaaliin. Ehdotus on osa laajempaa pyrkimystä vahvistaa EU:n demokratiaa, suojata sisämarkkinoita ja torjua vieraan vallan vaikutusyrityksiä. Mepit käsittelevät ehdotusta marraskuussa täysistunnossa. Tiedote (englanniksi) 

Vuoden 2025 Saharov-palkinnon finalistit. Ulkoasiain- ja kehitysvaliokunnat valitsivat torstaina vuoden 2025 Saharov-palkinnon kolme finalistia: vangitut toimittajat Andrzej Poczobut Valko-Venäjällä ja Mzia Amaglobeli Georgiassa, toimittajat ja avustustyöntekijät Palestiinassa ja kaikilla konfliktialueilla, edustajinaan Palestiinan toimittajaliitto, Punainen puolikuu ja UNRWA, sekä serbialaiset opiskelijat. Palkinnonsaajan valitsee poliittisten ryhmien puheenjohtajista ja parlamentin puhemiehestä koostuva puheenjohtajakokous 22. lokakuuta. Euroopan parlamentti jakaa palkinnon 16. joulukuuta. Vuodesta 1988 asti jaettu palkinto on Euroopan unionin merkittävin tunnustus ihmisoikeuksien puolustamisesta. Tiedote (englanniksi). Lisätietoa Saharov-palkinnosta parlamentin sivuilta. 

Euroopan ympäristön tila. Ympäristö-, ilmasto- ja elintarviketurvallisuusvaliokunta (ENVI) keskusteli maanantaina Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) viiden vuoden välein julkaistavasta Euroopan ympäristön tilaa käsittelevästä raportista. Sen esitteli mepeille EEA:n pääjohtaja Leena Ylä-Mononen, jonka mukaan raportilla on yksi keskeinen viesti: "Luonto on perusta ihmisen terveydelle sekä turvallisuudelle ja vauraudelle. Se ei ole ylellisyys, vaan välttämättömyys.” Raportti nostaa esiin huolestuttavia kehityssuuntia: Euroopan biodiversiteetti köyhtyy (60 % lajeista on heikossa tai huonossa tilassa), vesivarat ovat erityisesti Etelä-Euroopassa kovassa paineessa ja 60–70 % maaperistä kärsii heikentymisestä. Lisäksi Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa, mikä lisää alueen haavoittuvuutta ja ilmastoriskejä. Raportti on luettavissa täällä (englanniksi). Katso tallenne ENVIN kokouksesta täältä. 
 
Schengen-alue 40 vuotta. EU:n vapaan liikkuvuuden Schengen-alue täytti 40 vuotta kuluvana vuonna. EU-maiden väliset sisärajatarkastukset poistanut Schengen-alue käynnistyi vuonna 1985 viiden jäsenmaan hankkeena. Schengen on sittemmin laajentunut 29 maan ja yli 450 miljoonan ihmisen alueeksi, johon kuuluvat 25 EU:n 27 jäsenmaasta sekä Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puheenjohtaja Javier Zarzalejos ja sisäasiainkomissaari Magnus Brunner isännöivät keskiviikkona keskustelun Schengen alueen tilasta ja tulevaisuudesta. Joka päivä noin 3,5 miljoonaa eurooppalaista ylittää EU:n sisärajan ilman tarkastuksia. Schengeniä ei kuitenkaan tule pitää itsestäänselvyytenä, vaan alueen kehittämiseksi ja laajentamiseksi on tehtävä töitä, totesivat isännät avauspuheenvuoroissaan. Tiedote (englanniksi)