Parlamentin viikko 51/2024: Täysistunto Strasbourgissa

Parlamentissa vireillä

Strasbourgissa täysistuntoon kokoontuva parlamentti luovuttaa vuotuisen ihmisoikeuspalkintonsa, mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon Venezuelan opposition johtohahmoille ja valitsee uuden Euroopan oikeusasiamiehen. Vuoden viimeisen täysistunnon asialistalla ovat myös parlamentin odotukset 19.–20. joulukuuta EU:n huippukokouksen ja YK:n naisten oikeuksien toimikunnan istunnon suhteen sekä keskustelu somealustoilla levinneen väärän tiedon ja disinformaation vaikutuksesta EU-vaaleihin. Mepit keskustelevat myös tarpeesta päivittää EU:n vammaisstrategia sekä oikeudesta puhtaaseen juomaveteen EU:ssa. Täysistunnon esityslistaluonnos.

Saharov-palkinto Venezuelan oppositiolle. Puhemies Roberta Metsola luovuttaa tiistaina puoliltapäivin mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon Venezuelan opposition johtohahmoille María Corina Machadolle ja presidentiksi valitulle Edmundo González Urrutialle. Machadon tytär Ana Corina Sosa osallistuu palkintoseremoniaan, jota voi seurata suorana verkkolähetyksenä. Kehitys- (DEVE), ulkoasiain- (AFET) ja ihmisoikeusvaliokunta (DROI) kuulevat maanantai-illan ylimääräisessä kokouksessaan Saharov-palkittavia Machadoa ja Urrutiaa. Kokoukseen osallistuvat myös parlamentin suhteista EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariseen edustajakokoukseen sekä Mercosur-maihin vastavaat meppivaltuuskunnat. Kokousasiakirjat

Euroopan oikeusasiamies. Parlamentti valitsee Euroopan oikeusasiamiehen aina vaalikautensa alussa. Nykyinen oikeusasiamies Emily O’Reilly on toiminut tehtävässä vuodesta 2013. Euroopan oikeusasiamies on riippumaton taho, jonka tehtävänä on valvoa EU:n instituutioiden ja virastojen toimintaa sekä edistää hyvää hallintotapaa. Oikeusasiamies tutkii hallinnollisia epäkohtia kansalaisten kanteluiden perusteella tai omasta aloitteestaan. EU:n seuraava oikeusasiamies valitaan Euroopan parlamentin salaisessa äänestyksessä tiistaina. Lue lisää valinnasta ja ehdokkaista.

Syyrian tilanne. Parlamentti keskustelee tiistaina Assadin hallinnon kaatumisen seurauksista Syyriassa ja Lähi-Idässä. Sunnuntaina 8.12. parlamentin ulkoasioista ja Syyriasta vastaavat mepit totesivat tiedotteessa, että Syyrian ”brutaalin diktatuurin” loppu on tervetullut. He toivovat rauhanomaista siirtymää, joka vastaa syyrialaisten toivomuksiin demokratiasta ja takaa kaikkien väestöryhmien turvallisuuden. EU:n ulkosuhdejohtaja Kaja Kallas sanoi Assadin hallinnon kaaduttua, että Syyrian alueellinen koskemattomuus, suvereenius ja valtion instituutiot on säilytettävä, ja kaikenlaisia ääri-ideologioita on torjuttava. Asiaa koskevasta päätöslauselmasta äänestetään tulevassa täysistunnossa. Lue lisää.

Vaalivaikuttaminen ja disinformaatio: keskustelu verkkoalustojen vastuista. Tiistaina mepit keskustelevat väärän tiedon ja disinformaation leviämisestä somepalveluissa ja niiden riskeistä EU-maiden vapaiden vaalien kannalta. Romanian perustuslakituomioistuin mitätöi presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulokset. Parlamentin täysistunto keskustelee tiistaina vaalivaikuttamisesta, disinformaatiosta ja tiedon manipuloinnista. Lisätietoa.

Metsäkatoasetus. EU-parlamentti äänestää metsäkatoasetuksen velvoitteiden voimaantulon lykkäämisestä vuodella. Parlamentti ja neuvosto ovat päässeet alustavaan sopuun EU:n metsäkatoasetuksen soveltamisen lykkäämisestä vuodella. Sen velvoitteiden piti alun perin astua voimaan 30.12.2024. Tiistaina parlamentti äänestää muutoksen hyväksymisestä. Lisätietoa.

Parlamentin odotukset joulukuun Eurooppa-neuvostoa kohtaan. Keskiviikkona mepit linjaavat prioriteettejaan joulukuun EU-huippukokoukseen. 19.12. huippukokouksessa EU-maiden valtionjohtajat käsittelevät Venäjän hyökkäyssodan viimeisimpiä käänteitä sekä EU:n tukea Ukrainalle. Asialistalla on myös Lähi-Idän tilanne, EU:n geopoliittinen rooli, kriiseihin varautuminen ja muuttoliikkeiden hallinta. Lisätietoa.

Muita aiheita. Täysistunnossa keskustellaan myös koheesiovarojen joustavammasta käytöstä luonnonkatastrofien jälkeiseen jälleenrakentamiseen (RESTORE), EU:n uuden rahanpesun torjuntaviranomaisen (AMLA) johtajan valinnasta, Georgian päätöksestä jäädyttää EU-jäsenyysprosessi, prioriteeteistä YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan kokoukseen, korruptiosyytteistä julkisia toimijoita kohtaan, vammaisia henkilöitä koskevan strategian päivittämisestä sekä työmarkkinasopimisen edistämisestä ja alihankkijoiden väärinkäyttämisen torjunnasta.

Lue lisää täysistuntokatsauksesta.

Viimeksi parlamentissa

Viime viikolla parlamentissa vietettiin tasa-arvoviikkoa ja keskusteltiin ratkaisuista verkkohäirintään ja -väkivaltaan. Ihmisoikeudet olivat esillä laajemminkin YK:n ihmisoikeuspäivän merkeissä.

Sukupuolten tasa-arvon viikko. Vuoden 2024 sukupuolten tasa-arvon viikon teemana oli “Naiset digitaalisessa maailmassa: turvallisuus ja voimaannuttaminen”. Parlamentti halusi tuoda viikon mittaan esille etenkin verkkohäirinnän ja -väkivallan kasvavaa ongelmaa ja etsiä siihen ratkaisuja. Tasa-arvoviikolla tarkasteltiin naisten ja tyttöjen oikeuksien edistystä sekä ehdotettiin uusia toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon varmistamiseksi. Tapahtumia järjestivät parlamentin valiokunnat, valtuuskunnat, poliittiset ryhmät ja hallinto. Lisätietoa tasa-arvoviikosta.

Ihmisoikeuksien päivä. Ihmisoikeuksien alivaliokunnan (DROI) jäsenet sekä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto järjestivät 9. joulukuuta ihmisoikeuspuolustajien päivän ja ihmisoikeuksien päivän kunniaksi konferenssin, jossa käsiteltiin ihmisoikeuksien puolustajia tukevia käytäntöjä ja mekanismeja sekä vaarassa olevien oikeuksien puolustamista. Keskusteluihin osallistuivat EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas, YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk sekä parlamentin varapuhemies Nicolae Ștefănuță.

Oikeusvaltion tila EU:ssa. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) mepit, kansanedustajat eri EU-maista ja asiantuntijat keskustelivat torstaina oikeusvaltion tilasta ja demokratian taantumasta EU-maissa. Puhujat korostivat yhteistä vastuutaan oikeusvaltion suojelussa ja varoittivat haasteista, kuten ulkomaisesta sekaantumisesta vaaleihin, toimeenpanovallan puuttumisesta oikeusjärjestelmiin ja hyökkäyksistä tiedotusvälineiden vapauteen. Tiedote (engl.)

Puolan EU-puheenjohtajuus. Puola ottaa 1.1. alkaen Unkarilta EU:n neuvoston kiertävän vetovastuun. Puolan EU-puheenjohtajuus osuu saumaan, jolloin uusi komissio on aloittanut työnsä ja viimeistelee työohjelmaansa kaudelle 2024–2029. Vahva Puola merkitsee vahvaa EU:ta, arvioi parlamentin puhemies Roberta Metsola Varsovassa joulukuun alussa, kun parlamentin poliittinen johto tapasi Puolan hallituksen ja parlamentin edustajia maan puheenjohtajakauden edellä. Lue Metsolan 5.12. ajatuspaja Polityka insightin tilaisuudessa pitämä puhe (engl.)

Kotimaan ja Eurooppasalin tapahtumia

17.1. Suomi ja Ruotsi 30 vuotta Euroopan unionissa
Suomi ja Ruotsi ovat olleet Euroopan unionin jäseniä 30 vuoden ajan. Mistä lähtökodista maat päättivät hakea jäsenyyttä, mitä olemme saavuttaneet ja miltä unionin tulevaisuus näyttää? Näistä aiheista keskustelevat 30-vuotisjuhlaseminaarissa Suomen Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand ja Ruotsin EU-ministeri Jessica Rosencrantz. Ohjelmaa voi seurata verkkolähetyksenä 17. tammikuuta 2025 klo 14.00–15.30 suomeksi ja ruotsiksi. Linkki ilmoitetaan myöhemmin. Tilaisuuden järjestävät Euroopan komission Suomen-edustusto ja Hanaholmen yhteistyössä Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston kanssa. Lue lisää tilaisuudesta.

Muuta ajankohtaista

Jean Monnet -rahoitusta haettavissa koulutussektorille
Erasmus+ -ohjelmaan sisältyvillä Jean Monnet -toiminnoilla tuetaan Euroopan unionia koskevaa opetusta, oppimista, tutkimusta ja keskustelua. Jean Monnet -rahoitushaku vuodelle 2025 on nyt auki. Sen kautta voi hakea rahoitusta niin yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen kuin korkeakoulutukseen liittyville hankkeille. Hakijoina voivat olla joko yksittäiset oppilaitokset tai useampi oppilaitos yhdessä. Hakua hallinnoi Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA), joka arvioi ja valitsee rahoitettavat hankkeet. Haku päättyy 12. helmikuuta 2025 klo 18.00 Suomen aikaa. Tutustu mahdollisuuksiin!

Komissio lisää tukeaan EU:n turvallisuuden vahvistamiseksi – Suomelle 50 miljoonaa euroa lisärahoitusta.
Venäjän ja Valko-Venäjän aiheuttama hybridiuhka EU:n itärajalla asettaa EU:lle uusia haasteita. Komissio tuoreen tiedonannon tarkoituksena on tukea EU-maita niiden pyrkimyksissä torjua hybridiuhkia, joita aiheutuu Venäjän ja Valko-Venäjän käyttäessä muuttoliikettä lyömäaseena. Lisäksi tarkoituksena on vahvistaa turvallisuutta EU:n ulkorajoilla. Rajavalvonnan tehostamiseksi Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisilla rajoilla komissio aikoo tarjota yhteensä 170 miljoonaa euroa lisärahoitusta, josta 150 miljoonaa saadaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen (BMVI) kautta ja 20 miljoonaa BMVI:n temaattisesta rahoitusvälineestä. Suomi saa näistä tukivaroista 50 miljoonaa, Viro 19,4 miljoonaa, Latvia 17 miljoonaa, Liettua 15,4 miljoonaa, Puola 52 miljoonaa ja Norja 16,4 miljoonaa euroa. Varat on tarkoitettu elektronisten seurantalaitteiden päivittämiseen, televiestintäverkkojen parantamiseen, siirrettävien ilmaisimien käyttöönottoon ja droonintorjuntaan. Lue lisää.

Mercosur-vapaakauppasopimuksen neuvottelut saatiin päätökseen.
Vuodesta 1999 käydyt neuvottelut vapaakauppasopimuksesta EU:n ja Mercosur-maiden välillä saatiin päätökseen perjantaina 6. joulukuuta. Komissio neuvottelee kauppasopimukset EU:n puolesta. Kauppasopimus, joka EU:n jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin tulee vielä hyväksyä, avaa markkinoita, lisää toimitusketjujen varmuutta ja myös tukee EU:n strategiaa kilpailukyvyn lisäämiseksi. Sopimuksen on tarkoitus varmistaa, että se on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen. Lue lisää.

Suden suojelutason muuttamisesta tehty EU:n ehdotus tasoittaa tietä susikantojen hoidon joustavoittamiselle
Suden tilasta EU:ssa tehdyn perusteellisen arvioinnin perusteella komissio ehdotti joulukuussa 2023 suden suojelutason muuttamista täysin rauhoitetusta eläinlajista suojeltavaan eläinlajiin. Neuvosto hyväksyi ehdotuksen syyskuussa 2024, ja 3. joulukuuta myös Bernin yleissopimuksen pysyvä komitea äänesti EU:n ehdotuksen puolesta. Muutos tulee voimaan 7. maaliskuuta 2025, ja kyseisen päivän jälkeen EU voi muuttaa luontotyyppidirektiivin asianomaisia liitteitä. Komissio aikoo ehdottaa kohdennettua lainsäädäntömuutosta, joka Euroopan parlamentin ja neuvoston on hyväksyttävä. Muutos tuo jäsenmaille lisää joustovaraa paikallisten susikantojen hoidossa. Susi on jatkossakin suojeltu laji, joten EU-maiden suojelu- ja hoitotoimenpiteillä on yhä saavutettava suotuisa suojelun taso ja ylläpidettävä sitä. On edelleen hyvin tärkeää investoida vahinkoja ehkäiseviin tarkoituksenmukaisiin toimiin, jotta vältetään kotieläinten joutuminen saaliiksi. Lue lisää.

Euroopan parlamentti ja sen Suomen-toimisto siirtyvät istuntoviikon päätteeksi joulutauolle. Kiitokset lukijoillemme, toivotamme teille oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!