Parlamentin viikko 51/2025: Täysistunto Strasbourgissa
Mepit kokontuvat vuoden viimeiseen, 15.–18. joulukuuta pidettävään täysistuntoon. Parlamentti myöntää vuoden 2025 Saharov-palkinnon vangituille toimittajille, valkovenäläiselle Andrzej Patšobutille ja georgialaiselle Mzia Amaglobelille.
Täysistunto käsittelee myös joulukuun EU-huippukokousta ja kohtuuhintaisen asumisen eurooppalaista suunnitelmaa. Mepit keskustelevat ja äänestävät EU:n maatalouslainsäädännön yksinkertaistamisesta sekä eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta turvallisen ja esteettömän abortin puolesta. Lisäksi parlamentti äänestää venäläisen maakaasun tuonnin asteittaisesta lopettamisesta EU:n alueelle, yritysten kestävyysraportoinnista ja huolellisuusvelvoitteista sekä metsäkatoa torjuvasta asetuksesta. Mepit äänestävät myös EU:n ja Mercosurin kumppanuussopimuksen kahdenvälisestä suojalausekkeesta sekä sotilaallista liikkuvuutta ja Euroopan puolustusvalmiutta vuoteen 2030 käsittelevistä valiokunta-aloitteisista mietinnöistä.
Täysistunnon alustava esityslista
Andrzej Patšobut ja Mzia Amaglobeli saavat vuoden 2025 Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon.
Parlamentissa tällä viikolla
Saharov-palkinto. Parlamentti myöntää vuotuisen mielipiteenvapauspalkintonsa vangituille toimittajille, valkovenäläiselle Andrzej Patšobutille ja georgialaiselle Mzia Amaglobelille tiistaina kello 13 Suomen aikaa alkavassa palkintoseremoniassa. Neuvostoliittolaisen fyysikon ja poliittisen toisinajattelijan Andrei Saharovin mukaan nimetty mielipiteenvapauden Saharov-palkinto on EU:n merkittävin kunnianosoitus ihmisoikeuksien puolustajien työlle. Parlamentti on myöntänyt vuotuisen palkintonsa vuodesta 1988 lähtien yksittäisille henkilöille, ryhmille ja järjestöille. Istuntokatsaus: Saharov-seremonia
Ulkoasiainvaliokunta (AFET) ja kehitysvaliokunta (DEVE) sekä ihmisoikeuksien alivaliokunta (DROI) järjestävät maanantai-iltana keskustelun Patšobutin ja Amaglobelin edustajien kanssa. Kokousasiakirjat
Joulukuun Eurooppa-neuvosto. Mepit keskustelevat keskiviikkoaamuna komission ja EU-puheenjohtajamaa Tanskan kanssa odotuksistaan 18.–19. joulukuuta pidettävään EU:n huippukokoukseen. Keskustelussa korostunevat EU:n tuki oikeudenmukaiselle ja kestävälle rauhalle Ukrainassa, suhteet Yhdysvaltoihin sekä unionin strategisen autonomian vahvistaminen. Huippukokouksen asialistalla ovat myös seuraava monivuotinen rahoituskehys, Lähi-idän tilanne, EU:n laajentuminen, muuttoliikkeen hallinta ja rajaturvallisuus sekä Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen. Istuntokatsaus: Parlamentin painopisteet joulukuun Eurooppa-neuvoston kokoukseen
Kaasuntuonti Venäjältä. Mepit äänestävät keskiviikkona laista, joka kieltää maakaasun tuonnin Venäjältä EU:hun. Alustavan sopimuksen mukaan LNG-tuonti lyhyillä spot-sopimuksilla päättyy heti lain voimaantulon jälkeen alkuvuodesta 2026, ja putkikaasun tuonti lopetetaan asteittain syyskuun 2027 loppuun mennessä. Lainsäädäntö velvoittaa jäsenmaat määräämään seuraamuksia kieltoa rikkoville yrityksille. Laki on EU:n kauppa- ja energiapoliittinen vastaus Venäjän pitkään jatkuneeseen tapaan käyttää energiakauppaa vallankäytön välineenä. Istuntokatsaus: Kaasun tuominen Venäjältä EU:hun päättyy
Yritysvastuulainsäädäntö. Parlamentin odotetaan tiistaina hyväksyvän neuvottelusopimuksen, joka keventää yritysten ympäristöraportointi- ja huolellisuusvelvoitteita. Uudistus velvoittaa suuret EU-yritykset sekä vastaavat EU:n ulkopuoliset toimijat raportoimaan, kun taas pienempien yritysten raportointi jää vapaaehtoiseksi. Huolellisuusvelvoite rajataan jatkossa hyvin suuriin yrityksiin, eikä niiltä enää edellytetä ilmastosiirtymäsuunnitelmia. Korvausvastuu ja sakot määräytyvät kansallisella tasolla ja aiempaa kevyemmin. Istuntokatsaus: Yritysvastuulainsäädännön yksinkertaistaminen
Metsäkatoasetus. Keskiviikkona parlamentti äänestää ehdotuksesta, joka antaisi yrityksille vuoden lisäaikaa panna täytäntöön metsäkatoasetuksen velvoitteet. Suuret toimijat ja jälleenmyyjät noudattaisivat sääntöjä vuoden 2026 lopusta, pienet yritykset kesäkuusta 2027. Sopimus keventäisi erityisesti mikro- ja pienyritysten raportointia: niille riittäisi yksi yksinkertaistettu ilmoitus, ja huolellisuusvelvoite koskisi vain sitä toimijaa, joka ensimmäisenä tuo tuotteen EU-markkinoille. Tavoitteena on helpottaa sääntelyn toimeenpanoa ilman, että asetuksen keskeiset ilmasto- ja luontotavoitteet heikkenevät. Istuntokatsaus: Metsäkatoasetuksen lykkääminen ja yksinkertaistaminen
Puolustusinvestoinnit. Tiistaina meppien odotetaan hyväksyvän säädöspaketin, joka mahdollistaa EU-rahoituksen kohdentamisen puolustusteollisuuden kehittämiseen. Toimet perustuvat marraskuussa 2025 saavutettuun alustavaan sopuun parlamentin ja neuvoston välillä, osana ReARM Europe -suunnitelmaa. Lainsäädäntö päivittää useita rahoitusohjelmia (STEP, Horisontti Eurooppa, EDF, DEP ja CEF) niin, että niiden kautta voidaan tukea puolustusteknologian ja -teollisuuden investointeja nykyisen budjetin rajoissa. Tarkoituksena on vahvistaa Euroopan puolustusta ja teollista perustaa. Istuntokatsaus: Puolustusinvestointien lisääminen
EU–Mercosur: maataloustuotteiden lisäsuojatoimet. Tiistaina mepit äänestävät asetuksesta, joka loisi menettelyn Mercosur-maista tuotavien maataloustuotteiden tullietuuksien tilapäiselle keskeyttämiselle, mikäli tuonti aiheuttaa vakavaa haittaa EU:n tuottajille. Täysistunnon hyväksynnän jälkeen parlamentti voi aloittaa neuvottelut neuvoston kanssa asetuksen lopullisesta sisällöstä. Suunniteltu mekanismi kytkeytyy EU–Mercosur-kauppasopimusten kahdenvälisiin suojalausekkeisiin, jotka edellyttävät vielä erillisiä hyväksymis- ja ratifiointimenettelyitä tullakseen voimaan. Istuntokatsaus: EU-Mercosur
Yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen. Parlamentti käsittelee maanantaina ja äänestää tiistaina lakiesityksestä, jonka tavoitteena on lisätä joustavuutta ja tukea yhteisen maatalouspolitiikan sääntöjen toimeenpanossa. Tämä keventäisi viljelijöiden hallinnollisia velvoitteita. Luomutilat katsottaisiin jatkossa automaattisesti tietyiltä osin mm. ympäristövaatimukset täyttäviksi, ja tiloilla sallittaisiin enintään yksi tarkastus vuodessa. Istuntokatsaus:
Autoteollisuuspaketti. Tiistaina mepit keskustelevat komission kanssa tuoreesta paketista, jonka tavoitteena on vahvistaa EU:n autoteollisuuden kilpailukykyä. Komissio julkistaa paketin samana päivänä. Ennakkotietojen perusteella kokonaisuuteen sisältyy muutoksia henkilö- ja pakettiautojen päästönormeihin, toimia sähköajoneuvojen akkutuotannon tukemiseksi sekä keinoja kasvattaa päästöttömien ajoneuvojen osuutta yritys- ja työsuhdeautoissa. Istuntokatsaus: Autoteollisuuspaketti
Sotilaallinen Schengen. Parlamentti käsittelee tiistaina komission kanssa toimia, joilla parannetaan joukkojen ja sotilaskaluston liikkumista EU:n alueella sekä vahvistetaan unionin puolustusvalmiuksia. Keskiviikkona äänestettävässä päätöslauselmaluonnoksessa korostetaan, että hyökkäyssodan aiheuttama turvallisuustilanne on tehnyt sotilaallisesta liikkuvuudesta keskeisen edellytyksen EU:n yhteiselle turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle. Tarve on erityisen korostunut unionin itärajalla. Parlamentti katsoo, että hallinnollisia ja taloudellisia esteitä sekä infrastruktuurin pullonkauloja tulisi purkaa, jotta voitaisiin luoda niin sanottu sotilaallinen vapaan liikkuvuuden alue, eli sotilaallinen Schengen. Istuntokatsaus: Sotilaallinen vapaan liikkuvuuden alue
Kohtuuhintaisen asumisen suunnitelma. Tiistaina mepit käyvät keskustelun komission kanssa EU:n kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmasta, jonka tavoitteena on parantaa asumisen saatavuutta koko unionissa. Komission odotetaan esittelevän rakennusalan kehittämisstrategian sekä ehdotuksia, joilla korjausrakentamista voidaan vauhdittaa hallinnollisia menettelyjä selkeyttämällä. Keskustelussa mepit nostanevat esiin erityisesti rakennusalan työvoimapulan, mahdolliset muutokset valtiontukisääntöihin rakentamisen edistämiseksi sekä yksityisen sektorin roolin. Huomiota kiinnitetään todennäköisesti myös korjausrakentamisen merkitykseen sekä kaupungeissa että maaseudulla. Istuntokatsaus: Kohtuuhintaisen asumisen suunnitelma
Lisää viikon kokousaiheista (englanniksi)
Puhemiehen viikko. Parlamentin puhemies Roberta Metsola tapaa Strasbourgin täysistuntoviikon aluksi mm. Yhdysvaltain EU-suurlähettilään ja komission puheenjohtajan sekä johtaa istunnon avauksen. Tiistaina Metsola osallistuu Saharov-palkintoseremoniaan ja tapaa palkinnonsaajien edustajia. Keskiviikon täysistuntoaamun jälkeen Metsola siirtyy Brysseliin tapaamaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa ja osallistuu EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokoukseen. Torstaina puhemies osallistuu EU-johtajien Eurooppa-neuvoston kokoukseen. Loppuviikosta ohjelma jatkuu Maltalla, jossa Metsola vierailee kulttuurikohteissa sekä tapaa paikallisia toimijoita. Puhemiehen verkkosivut
Viime viikolla parlamentissa
Mepit kokoustivat viime viikolla Brysselissä valiokunnissa, joiden asialistalla olivat muun muassa venäläisen fossiilienergian tuontikielto, yritysvastuu, EU:n ulko- ja kauppasuhteet sekä monivuotisen rahoituskehyksen valmistelut. Poliittiset ryhmät valmistautuivat vuoden viimeiseen täysistuntoon.
Mercosur-kauppasopimus / maatalous. Kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA) hyväksyi kantansa sääntelyyn, jonka tavoitteena on suojata EU:n maataloussektoria. Luonnoksen mukaan EU voisi tilapäisesti keskeyttää tullietuudet Mercosur-maista tuotavilta maataloustuotteilta, jos tuonti uhkaa unionin tuottajien asemaa. Mepit esittävät tiukempia ehtoja: tutkinta olisi aloitettava, jos herkiksi luokiteltujen tuotteiden, kuten siipikarjan tai naudanlihan, tuonti kasvaa kolmen vuoden keskiarvolla viisi prosenttia. Lisäksi tutkintoja nopeutettaisiin ja suojatoimet voisivat sisältää vastavuoroisuusvelvoitteen, eli Mercosur-mailta edellytettäisiin EU:n tuotantostandardien noudattamista. Koko parlamentti äänestää kannastaan tämän viikon täysistunnossa, minkä jälkeen neuvottelut lain lopullisesta muodosta voivat alkaa. Tiedote - Mercosur (englanniksi)
EU:n ulkosuhteet. Ulkoasiainvaliokunnan (AFET) mepit tenttasivat EU:n ulkosuhde-edustaja Kaja Kallasta tiistaina ajankohtaisista aiheista. Ulkoasiainvaliokunta penäsi äskettäin hyväksymässään mietinnössä määrätietoista ulkopolitiikkaa, joka puolustaa EU:n etuja. Se korostaa, että EU:n nopeammat vastaukset kansainvälisiin kriiseihin ovat mahdollisia ilman perussopimuksen muuttamista. Tarvitaan kuitenkin selvyyttä siihen, kuka edustaa EU:ta ulkoisesti. EU:n globaali näkyvyys ja poliittinen vaikutusvalta eivät edelleenkään yllä sen taloudellisen ja diplomaattisen jalanjäljen tasolle, mepit toteavat. Tiedote - EU:n ulkosuhteet (englanniksi).
Monivuotinen budjetti. Budjettivaliokunta (BUDG) kävi torstaina ensimmäisen keskustelunsa väliaikaisesta kannanotostaan koskien EU:n monivuotista rahoituskehystä (MFF) vuosille 2028–2034. Mietintö linjaa parlamentin kantoja jäsenmaiden kanssa käytäviin neuvotteluihin ja esittää yksityiskohtaisia lukuja kullekin EU-politiikan alueelle ja ohjelmalle. Koko parlamentin on määrä äänestää asiasta toukokuussa 2026. Kokousasiakirjat - MFF
Venäläisen fossiilienergian tuontikielto. Parlamentti ja neuvosto pääsivät joulukuun alussa. sopuun venäläisen maakaasun ja nesteytetyn maakaasun tuontikiellosta EU:hun. Kielto tulisi voimaan asteittain syyskuun 2027 loppuun mennessä. Neuvotteluissa sovittiin myös jäsenmaille yhtenäisistä enimmäissanktioista sekä tiukemmista alkuperätodistuksista, joiden tavoitteena on estää sääntöjen kiertäminen. Parlamentin esittelijämepit, ml. Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.), korostivat ratkaisun merkitystä EU:n energiaomavaraisuudelle. Tuontikieltoa valmistelleet teollisuus-, tutkimus- energiavaliokunta (ITRE) sekä kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA) hyväksyivät neuvottelusovun torstaina. Koko parlamentti äänestää sovusta joulukuun täysistunnossa. Tiedote venäläisen fossiilienergian tuontikiellosta (englanniksi)
Vuoden 2040 ilmastotavoitteet. Parlamentti ja neuvosto pääsivät tiistaina sopuun EU:n ilmastolain päivittämisestä uudella sitovalla vuoden 2040 päästövähennystavoitteella. EU-komission esittämä välitavoite matkalla kohti vuoden 2050 hiilineutraaliutta leikkaisi kasvihuonekaasujen päästöjä 90 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Vuodesta 2036 alkaen viisi prosenttiyksikköä EU:n päästövähennyksistä voisi tulla kolmansien maiden myymistä päästöyksiköistä. Päästökauppajärjestelmän laajentamista rakennuksiin ja liikenteeseen (ETS2) lykättäisiin vuodella, vuoteen 2028. Tiedote 2040 ilmastotavoitteista (englanniksi)
Yritysvastuu. Parlamentti ja neuvosto pääsivät tiistaina sopuun yritysten kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitteita koskevien sääntöjen päivittämisestä. Oikeusasioiden valiokunta (JURI) hyväksyi sovun torstaina. Ehdotus on osa ns. "Omnibus I" -pakettia EU-sääntelyn keventämiseksi. Yritysten kestävyysraportointivelvoitteet koskisivat jatkossa yli 1000 työntekijän ja 450 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä. Huolellisuusvelvoite taas edellyttäisi vain yli 5000 työntekijän ja yli 1,5 miljardin euron liikevaihdon suuryrityksiltä riskiperustaista arviointia niiden haitallisesta toiminnasta ihmisille tai ympäristölle. Näiden kokoluokkien yritysten ei myöskään tarvitsisi jatkossa laatia ilmastosuunnitelmia. Parlamentti äänestää ehdotuksesta joulukuun täysistunnossa. Tiedote yritysvastuusta (englanniksi)
Muuta ajankohtaista
Eurobarometri: Eurooppalaiset kokevat hyötyvänsä EU-jäsenyydestä ja haluavat EU:lta määrätietoisempaa toimintaa
Tuoreimman Eurobarometri-tutkimuksen mukaan lähes kolme neljäsosaa EU:n kansalaisista katsoo maansa hyötyneen EU-jäsenyydestä. Suomessa vastaava luku on 82 prosenttia. Lisäksi 85 prosenttia suomalaisista uskoo, että Suomella on enemmän painoarvoa EU:n jäsenenä kuin sillä olisi ilman jäsenyyttä. Myös eurolle sekä yhteiselle puolustukselle ja turvallisuudelle annettu tuki on ennätyksellisen vahvaa. Geopoliittinen tilanne on haastava, ja eurooppalaiset haluaisivat nähdä EU:n toimivan vahvemmin ja määrätietoisemmin sekä vahvistavan taloudellista riippumattomuuttaan ja yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Lue lisää Eurobarometristä