Minne matka, Eurooppa? -keskustelutilaisuus Eurooppasalissa
Eurooppa hakee paikkaansa muuttuvassa maailmassa, jota ohjaavat suurvaltojen kamppailu ja voimapolitiikka. The Ulkopolitistin ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston keskustelussa Eurooppasalissa 26.5. hahmoteltiin Euroopan kykyä ja tahtoa toimia itsenäisesti ja ennakoivasti.
Tyytyykö EU vain reagoimaan maailman tapahtumiin, vai onko sillä halua ja kykyä itsenäiseen toimijuuteen? Mitkä ovat Euroopan suurimmat haasteet, mitä mieltä EU:n laajentumisesta pitäisi olla, ja mikä olisi eurooppalainen unelma vuonna 2050? Euroopan paikkaa maailmassa hahmottelivat mepit Sirpa Pietikäinen (EPP, kok.) ja Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.) sekä STT:n EU-kirjeenvaihtaja Sanna Raita-aho. Yleisö osallistui keskusteluun interaktiivisen verkkotyökalun avulla, jossa osallistujien lähettämät vastaussanat muodostivat reaaliaikaisesti yhteisen sanapilven esitettyjen kysymysten ympärille.
Mikä on Euroopan suurin haaste? Yleisön vastauksina korostui Venäjä, Yhdysvallat, Kiina ja polarisaatio. Haasteita riittää ja juuri tänä aikana Euroopan unionia tarvitaan. Käynnissä on useita rinnakkaisia kriisejä, jotka vaativat yhteisiä ratkaisuja. Kriisit eivät myöskään ole erillisiä, vaan kytkeytyvät toisiinsa.
Eurooppa on riippuvainen niin ulkomaisesta teknologiasta kuin harvinaisista maametalleistakin. Omaa strategista autonomiaa pitää vahvistaa, mutta onko sillä rajansa? Nyt Eurooppaa satsaa yhteiseen puolustukseen, ja satsauksista valunee hyötyjä myös siviilipuolelle. Vihreä siirtymä ei sekään voi odottaa, mutta vaatii oikeudenmukaisia toimia.
Missä menevät tulevaisuuden Euroopan rajat? EU edustaa monille toivoa ja sen pehmeä sääntelyvalta on vetovoimatekijä. Ohituskaistoja ei kuitenkaan kannata luoda, ja EU:n sisälle tarvitaan myös suojatoimia etenkin uusia orbaneita vastaan.
Euroopan parlamentti ehdotti äskettäin vaiheittaisen jäsenyyden mallia. Iso tavoite on vahvistaa demokratiaa ja oikeusvaltiota EU:n naapurustossa, eikä vaatimustasoa voida madaltaa. Samalla EU:n on kuitenkin uudistettava ja tehostettava päätöksentekoaan.
Tuoreimpien Eurobarometri-mielipidemittausten mukaan suomalaisten luottamus EU:hun on kasvanut ja EU nähdään etenkin vakauden ja turvallisuuden takaajana. Suomalaisista vastaajista 89% katsoo, että EU tarvitsee enemmän resursseja kohdatakseen nykyiset globaalit haasteet. EU valmistelee paraikaa seuraavaa seitsemän vuoden rahoituskehystään. Minne resursseja tulisi ohjata?
EU-budjettia tulee kasvattaa, jopa tuplata. Nykyinen yhteinen kirstu on vain noin prosentin tasoa EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Tarvitaan uusia omia varoja ja panostuksia etenkin kilpailukykyyn ja korkeaan teknologiaan, ei säilyttäviä tukia. EU voisi myös profiloitua tieteen, sivistyksen ja tiedon turvasatamana.
Millainen voisi olla eurooppalainen unelma vuonna 2050? Saliyleisön visioissa Eurooppa nähtiin vakaana ja demokraattisena edelläkävijänä, joka on samalla myös ilmastokestävä.
Keskustelun alusti The Ulkopolitistin päätoimittaja Heljä Ossa ja sen juonsi The Ulkopolitistin Iida Hyyryläinen.
Tilaisuus oli osa The Ulkopolitistin Minne matka, Eurooppa? –hanketta ja podcastsarjaa, joka toteutettiin parlamentin Suomen-toimiston kanssa. Podcasteissa keskusteltiin suomalaisten meppien ja asiantuntijavieraiden kanssa muun muassa median vapauden, demokratian ja tasa-arvon tilasta sekä geopolitiikan myllerryksestä. Tutustu podcasteihin.
Keskustelu on katsottavissa tallenteena parlamentin toimiston YouTube-kanavalla.
