Venäläisen fossiilienergian tuontikielto on mahdollisuus vahvistaa Euroopan turvallisuutta ja edistää vihreää energiasiirtymää

Euroopan parlamentin Suomen-toimisto järjesti maanantaina 8.12. paneelikeskustelun, jossa arvioitiin venäläisenergiasta irtautumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto pääsivät viime viikolla alustavaan sopuun venäläisen kaasuntuonnin vaiheittaisesta kieltämisestä. Parlamentti äänestää tuontikiellosta vielä joulukuun täysistunnossaan. Keskustelussa sivuttiin myös EU:n Venäjä-suhteita sekä Ukrainan tulevaisuudennäkymiä.

Aiheista keskustelivat Euroopan parlamentin jäsen ja tuontikieltoa koskevan lakiehdotuksen toisena pääneuvottelijana toiminut Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.), Suomen pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) vanhempi tutkija Laura Solanko ja Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Keskustelun juonsi politiikan toimittaja Iida Hallikainen.

Panelistit korostivat, että tuontikiellossa ei ole kysymys pakotetoimenpiteestä, vaan kauppa- ja energiapoliittisesta vastauksesta Venäjän pitkään jatkuneeseen tapaan käyttää energiakauppaa vallankäytön välineenä. Kyse on siis Euroopan omasta energiaturvallisuudesta, Solanko kommentoi. Niinistö painotti myös, että lakiehdotuksessa on kyse pitkästä aikavälistä. Ajatus on, että Eurooppa ei palaisi enää koskaan ostamaan fossiilista energiaa Venäjältä. Venäläisen putkikaasun ja nesteytetyn maakaasun tuontikielto tulisi voimaan asteittain syyskuun 2027 loppuun mennessä.

Venäläisen maakaasun tuonti Eurooppaan on jo vähentynyt huomattavasti, kun monet EU-maat ovat lopettaneet putkikaasun ostamisen Venäjältä: yhteensä Venäjän osuus EU:n putkikaasun ja nesteytetyn maakaasun tuonnista on laskenut alle 19 prosenttiin. Solanko myös muistutti, että suurin osa Venäjän kaasuputkista vie Eurooppaan. Onkin vaikea nähdä, että Venäjä kykenisi enää palauttamaan energiasuurvallan asemaansa, kun riippuvuuden riskit ovat kerran realisoituneet, Solanko totesi. Leskelä totesi myös pitävänsä epätodennäköisenä, että suomalaiset energiateollisuuden yritykset palaisivat Venäjälle, vaikka pakotteita tulevaisuudessa purettaisiin. 

Panelistit myös korostivat, että käsillä on tilaisuus edistää siirtymää pois fossiilisista polttoaineista laajemminkin. Leskelä painotti, että vihreä energia ja turvallisuus eivät ole kilpailevia prioriteetteja, vaan tukevat toisiaan. Yleisö osallistui innokkaasti keskusteluun ja jäi jututtamaan panelisteja myös keskustelun päätyttyä.

Tallenne keskustelusta on katsottavissa parlamentin toimiston YouTube-kanavalla.

Saat tietoa Euroopan parlamentin Suomen-toimiston tulevista keskustelutapahtumista tilaamalla uutiskirjeemme tai seuraamalla sosiaalisen median tilejämme esimerkiksi Instagramissa. 

Teksti: Aada Orava